torstai 26. huhtikuuta 2012

Taitava Keiko!

Tuon eilisen vuodatuksen takia unohdin kirjoittaa eilisistä tokoista.

Sonjan kanssa taas meidän lähikentällä. Otin vain Keikon kun halusin keskittyä kunnolla vain siihen.

Istuminen: Keiko oli tyttöjen välissä. Hohto makasi ja Piina istui. Oltiin varmaan minuutti piilossa ja hyvin se siellä istuskeli tosin on aina paikallaolo liikkeissä ihan maansa myynen näköinen..

Z:ta: En muista järjestystä enää oisko ollut s-i-m?? Jokatapauksessa teki hyvin ja mä osasin aika kivasti keskittyä samaan aikaan koiraan,käskyttämiseen ja muistin jopa kulmissa kääntyä kunnolla.

Tunnari: Ei lähtenyt ekalla käskyllä etsimään mutta muuten hyvä. Jee se ei olekkaan rikki!

Ohjattu: Kokeenomaisesti ja voi oikeesti miten hieno! Meni tosi varmana merkille! Olin ihan varma että menee ohi kun niin kovaa sinne lähti! Nouto ja palautukset hyviä. Hyvä K!

Loppuun seuraamista käskytettynä: Tähänkin olin hurjan tyytyväinen ja Sonjakin sanoi ettei ole nähnyt Keikolta ikinä noin hienoa seuruuta! :) Itse voisin täykkäreissä kääntyä hieman hillitymmin kun niissä vähän erkanee nykyään ollaan siis tehty nämä oikealle ja on paljon parempia kun vasemmalle tehtynä..

Oli oikeat hyvän mielen treenit ja Keikokin silminnähden iloitsi! :)

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Koirat eivät osaa sanoa "saat anteeksi"

This is a lesson learnt! I hate that i let you down and i feel so bad about it!
 
Ne ketkä tuntevat minut tietävät että olen joskus äkkipikainen ja saatan suuttua mitättömistä asioista. Lepyn myös nopeasti ja ymmärrän pyytää anteeksi sekä olen aidosti pahoillani huonosta käytöksestä.

Keikon kanssa eläessäni olen oppinut hillitsemään tunteita paremmin. Ymmärsin nopeasti miten mun äkkipikaisuus vaikuttaa ihanaan kelpiini. Vaikutukset eivät ole positiivisia. En muista milloin mä olen viimeksi oikeasti suuttunut Keikolle ollut niin vihainen että näin punaista ennen viime viikon lauantaita kun treenattiin Mian kanssa tokoa. Oltiin tekemässä tunnaria ja Keiko höselsi, nosteli vääriä ja toi väärän mulle. Otettiin uudestaan ja sama meno jatkui. Minä suutuin niin etten tunnistanut enää itseäni tartuin Keikoa niskasta ja toruin.
Oikeasti jonkun olisi pitänyt sillä hetkellä torua minua. (Rakas siskoni tekikin sen treenien jälkeen, hyvä Mia!)

Otettin tunnari vielä kerran ja Keiko teki tarkasti töitä ja toi oikean. En ollut siltikään tyytyväinen. Mulla oli niin pahamieli etten pystynyt olemaan iloinen onnistumisesta. Pelästyin omaa vahvaa reaktiotani niin paljon että ihan itketti. Minä en halua olla ohjaaja jonka koirat toimivat pelosta tai kouluttaa vahvoilla fyysisillä otteilla. Erehtyväinen olen mutta se kai meille ihmisille sallitaan minä haluan oppia sallimaan sen myös koirilleni.

Haluan että Keiko voi luottaa siihen että sillä on reilu, johdonmukainen ja yhteistyökykyinen ohjaaja. Sellaiseksi kasvaminen on hyvin vaikeaa ja joka kerta kun minä oikeasti suutun vedän mattoa oman työni ja kelpieni alta. Koiraharrastuksen kuuluu olla hauskaa ja suhtaudun siihen yhtä vakavasti kuin vakavamielinen kelpieni. Vakavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä että meillä ei voi olla hauskaa.

Jos nyt joku luulee että olen ihan täys kukkahattu niin sekään ei pidä paikkaansa. Huomautan kyllä koiriani huonosta käytöksestä ja yritän kovasti opettaa niitä toimiaan oikein. Tämä kerta oli vaan siksi niin eri asia koska suutuin oikeasti näin punaista olin todella vihainen. Vihainen siitä kun Keiko kehtasi tuoda minulle väärän puupalikan! Kuinka typeräksi tunnen itseni monta päivää tapahtuman jälkeenkin. Nukuin pari yötä todella huonosti asian takia. Mietin voinko näin kamalasta asiasta edes kirjoittaa blogiin.

Koiraharrastuksen täytyy olla sellaista että voin nukkua yöni kunnolla. Voin käyttää ainoastaan sellaisia metodeja joiden takia en menetä yö uniani. Koirat eivät osaa sanoa "saat anteeksi"

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

What doesn`t kill you makes you stronger!

Kisattiin kirkkiksellä kaksi agi rataa. Kisaseurana Janni, Rumo ja Pan puikkonokka joka vahti autoa. 

Tuomarina Savioja. Molemmat radat oli musta kivoja. Ekalla radalla mä jäin eka ihmettelemään kun Keiko      hyppäs aan alastulon ja mulla meni ohjauksetkin siinä sitten uusiksi kun en näköjään osaa ihmetellä ja juosta samaan aikaan.. Olin ihan väärällä linjalla ja painoin Keikon ohi hypystä.. Toisessa kohtaa jätin Keikon aika lahjakkaasti seläntaakse muistan miettineeni "jaa tuolla se menee ja kaarrattaapas paljon kyllä se varmaan tulee kuitenkin ohjaavaan käteen" No ei tullut kun en pyytänyt.. 

Tokalla radalla ois mun täytynyt ohjata alku tarkemmin. En ohjannut ja Keiko valitsee putken aan sijaan. Ei auttanut enää karjua.. Ois se vielä ehtinyt korjata mutta eipä huvittanut Keikoa mun huudoista välittää.. "Oppiipahan kertomaan ajoissa" tuumaa Keiko :D


Yritän pitää nyt Keikon kanssa pienen tauon agista ja keskittyä enemmän tokoon. Käydään nyt myös ahkerasti hierojalla. Videollakin näkee että ei hyppää kovin hyvin. Varsinkin ekat hypyt on kamalia. Tosin ne on Keikolla aina ihan ihmeellisiä loikkia..
 
 
   
 

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kiirettä pitää!

Tultiin just kentältä!

Keikolle luoksetulon maahan menoa. Ekassa jäi taas puolittain kerroin ettei se sovi ja loput kaksi oli hyviä. Otettiin myös yksi läpi juoksu ja yksi eteentulo joka ok.

Sitten jääviä. Kaikki tekee kyllä mutta on pirun tarkka äänenpainoista.. Tehtiin myös kokonaisena liikkeenä ja siinä kaikki oikein.

Kaukoissa myös on kovin tarkkaa miten mä sanon käskyt ja ei saa yhtään tuijottaa muuten jumii.. Hankala koira! :D Teknisesti tosi hienoja suurin osa seiso-istu liikkuu vähän..

Ohjattu olin vienyt kapulat valmiiksi. Keskikapula muita taempana. Merkki hyvä josta palkka. Tokalla annoin hakea vasemman ja oli upee!

Ruutu kokonaisena. Muuten ihan mahtava mutta menee kovin reunaan. Otin sitten toisen jossa meni keskemmälle ja siitä palkka.

Keesi teki välissä seuraamista,luoksareita ja seisomisia. Seuraaminen oli super innokas ja tarkka tänään. Luoksareissa muutama vino sivulletulo. Muuten aika hyvin. Seisomiset alkaa pikkuhiljaa löytyä välillä istui tai meni maahan..

Keikolle loppuun paikalla istumista joka oli tänään hankalaa.. Ois halunnut maata ja pari kertaa menin nostamaan. Loppuun kuitenkin tosi hyvä pätkä olin lumikasan takana piilossa. Eiköhän tämäkin muistu mieleen pian..

Niin ja kiire meillä on siksi kun ilmoitin Keikon kokeeseen. :D Haluan käydä hakemassa kokemusta. Tulos tavotteita ei ole mutta ois kiva että osattas kaikki liikkeet ennen sitä ;D

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Positiivisuus on pop!

Mä oon varmaan tullut sairaaksi kun eilisten tokojen jälkeen mut valtasi joku ihme positiivisuus vimma! Minä joka aina murehdin ja märehdin joka asiaa... No katotaan kauan tämä kestää.. :D

Tänään treenit Sadun koutsaamana. Sadulla on aika varmasti joku taikavoima.. Koska joka kerta kun olen ollut Keikon kanssa hänen treeneissä on pois lähdetty iloisena onnistumisista.. Sain näitten treenien kautta vahvistusta sille "yksinkertainen on kaunista" ajatukselle ja Satu oli samaa mieltä että selkeä perusohjaus jossa mä pääsen liikkumaan ja olemaan edellä koiraa on meidän juttu.

Aluksi yli ohjasin ja Keiko tuli esteistä ohi.. Tästä kun päästiin alkoi sujua ja saatiin onnistumisia.. Mulle avautui taas paljon Keikon ohjaamisesta ja miksi se tekee niinkuin tekee.. Rimoja tuli muutama mutta Satu osasi hyvin kertoa miksi ne tuli alas ja sen jälkeen ei tarvinnutkaan enää niitä nostella..Kaikinpuolin mahtavat treenit! Kiitos Helille ja Kamulle seurasta! :)

Koska Keesi ei päässyt mukaan liitelemään käytiin äsken vielä tokoilemassa.

Keiko kertaili jääviä muutamasti sekoitti seisomisen ja istumisen.. Kaukoja tehtiin tokana. Palkkailin ekoista nousuista ekalla kertaa liikkui laitoin sitten takapalkan ja hienoja sen jälkeen. Seuruuta ihan pikku pätkiä kainalopalkalla. Asenne sekä käännökset super hyviä.  Ohjattu, olin vienyt kapulat valmiiksi ennenkuin aloitettiin. Keskikapulaa ei ollut. Eka merkki upee siitä palkka. Toka myös hyvä ja sai hakea oikean. Palautus hyvä. Vein kapulan takasin jonka jälkeen vielä merkki johon lopetettiin.. Mahtavaa että edistytään! Loppuun halusin tarkistaa miltä luoksarin stopit näyttää. Samaltahan ne kuin ennen taukoa. Seisominen hyvä maahan menossa vaan kumartaa eli jäis seisomaan.. Sitä sitten korjailin.. Jatkossa pitää tehdä enemmän pelkkiä maahan menoja..

Keesi aloitti seuraamisella ei ollut niin hyvä kuin eilen mutta ihan ok. Oikealle kääntyminen vaatii paljon lisä treeniä. Seisomista nopeesti muisti mihin  viimeksi on jääty tän kanssa. Vaatii kuitenkin vielä hurjasti toistoja..
Yksi kokonainen luoksari joka hyvä. Loppuun paikallaoloa. Hienosti malttoi vaikka välillä nyki..

Hyvät lyhyet treenit molemmille joten siitä pojot mulle! :D

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Vihdoin tokoa!

Tänään vihdoin raahauduttiin kunnolla treenaamaan tokoa. Taukoa on ollut jo luvattoman kauan. Oltiin Sonjan ja Bc tyttöjen kanssa meijän lähikentällä.

Keiko teki toisena ja oli luonnollisesti innoissaan. Eka virittelyiksi pikkasen seuraamista joka oli upeaa! Muistutteluksi muutama merkki jossa ei ongelmia.

Sitten käskytyksellä ruutu. Sanoin väärän virittelyn ja luuli että tulee ohjattu.. Tokalla muuten hyvä mutta jouduin korjaamaan paremmin ruutuun. Viimeinen oli hyvä ja jätettiin siihen.

Sitten ohjattua jota saatiin hinkata. Keskikapulaa ei ollut ja muutenkin tehtiin lyhyemmillä matkoilla. Edelleen yritti jättää merkin tekemättä mutta kun tehtiin rauhallisesti ja ystävällisesti selväksi ettei se käy alkoi Keiko miettiä ihan itse miten niille kapuloille sitten pääsee. Lopetettiin kun meni hyvin merkille ja lähti arpomatta hakemaan oikeaa. Palautukset oli joka toistolla Keikoksi tosi suoria ja hyviä!

Sonja neuvvo tosi hyvin mitä mun pitää tehdä jos virhe tulee ja miten korjaan. Heti huomas kun tiesin mitä teen ja annoin palautetta Keikolle reilusti oikeista asoista ei se paineistunut vaikka ei heti onnistunutkaan!  Kiitos Sonja!

Loppuun tunnari jossa vähän vire ongelmia. Ei oikeen malttanut kunnolla keskittyä ja höselsi vähän.. Tehtiin kolme toistoa ekalla kahdella nosti aina ensin yhtä samaa kapulaa ja vaihtoi sen omaan.. Voi olla että se haisi mulle? Vaihdettiin kapulat uusiin ja olikin paljon parempi vaikka muutamaan kyllä koski..

Mä en ole tosta tunnarista huolissani. Tauko on ollut älyttömän pitkä ja siihen nähden teki hyvin. Nyt vaan taas toistoja ja jos yhtään Keikoa tunnen jää vieraiden härppiminen varmuuden kautta pois.

Keesi pääsi ihan viimeisenä tekemään. Häirinönä oli Keesin hyvä ystävä Hohto maahan käskettynä. Keesi oli muiden tehdessä kiljunut tolpassa että hänen vuoronsa olis jo! Siltikään en tajunnut rauhotella ja virittää rauhassa ennen kun ruvettiin kunnolla hommiin. Ajattelin vain että hyvä kun on innoissaan. Ekat jutut menikin ihan sähläämiseksi kun ei pikkunen pysynyt turkissaan. Tyhmä minä. 

Sonja käskytti liikkeestä maahan menon ja sehän osaa! Oho! Seuruuta myös ihan pikku pätkä käskyettynä. Vau! Hieman painaa välillä saa olla varovainen ettei astu päälle! :D Loppuun vielä luoksari joka ihan ok vielä haluan lopun sivulletuloa hioa. Jos noin ois kokeessa tehnyt niin 9-10 linjalla ois menty. Ihana tokomarsu!

Nyt vaan vaan hyppyä ja liik seisomista opettelemaan. Noihin jo osattuihin liikkeisiin lisää käskytyksellä ja häiriötä sekä palkattomuutta. Sekä paikkamakuuta pidemmäksi työstämään.

Huomenna Keikolla on agi yksäri Sadun luona ja odotan sitä innolla!

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kelpien ja Skipin ihmeelliset seikkailut!

Pienet mustat ja iso ruskea kehien jälkeen.
Lähdettiin Miian ja Edin (Valkohampaan Opus Dei) kanssa lauantai iltana reissuun. Suuntana Venäjä. Mä olin aikasemmin sanonut että Venäjälle en lähde mutta niin vaan löysin itseni pakkaamassa koiria matkanjärjestäjän MilliaM travel:sin bussiin.  Kääpiot matkusti samassa häkissä joka oli väliseinällä jaettu omiin osastoihin. Koska bussi ei ollut ihan täynnä Keiko pääsi onneksi lattia osastoon omassa häkissään.

Laivamatkan jälkeen saavuttiin Viroon ja satamassa meitä odotti eläinlääkäri jotta saatiin koirille leimat passeihin. Nopeat ulkoilutukset ja matka jatkui kohti Venäjän rajaa.


Rajalla passit katsottiin moneen kertaan ja eläinlääkäri kävi kurkkaamassa koiria. Kaikki kassit piti myös roudata ulos bussista ja käydä niiden kanssa vielä erikseen passin tarkastuksessa. Myös rajakoira käväisi nuuhkimassa meidän matkatavarat. Matkanjohtaja kertoi että tällä kertaa päästiin suht nopeasti ja helpolla vaikka musta tuntui että kesti vaikka kuinka kauan ja torkahtelinkin välissä monta kertaa.. 


Matkaa jatkettiin ja koko matka oli kamalan lumi myrskyn ja teiden huonon kunnon takia hirveää pomputusta. Bussikuski ajoi myös aika kovaa.. Maassa maan tavalla vai miten se oli..


Aamuksi saavuttiin Kingisepp nimiseen paikkaan jossa näyttely pidettiin. Näyttely paikka oli ilmeisesti koulu ja kehät oli jumppasalissa. Pikkasen hirvitti kun näin miten pieni koko sali oli kehistä puhumattakaan. Viimeinen järkytys oli sitten vessa jotka oli vaan reikiä lattiassa lisäksi haju oli kamala ja ei ne ihan puhtaitakaan ollut..  


Meidän kehä alkoi aikataulun mukaan vasta 15.30 mutta koska matkanjärjestäjä sanoi ettei siellä voi mihinkään aikatauluihin luottaa päätettiin roudata koirat hyvissä ajoin kevythäkkeihin sisälle vaikka siellä olikin ihan turkasen kuuma. Eikä ihme kun koiria oli ilmoitettu noin. 300 ja ne kaikki ihmiset siihen päälle.. Ensin näytti siltä että kehät menee ihan aikataulun järjestyksessä mutta vähän väliä kehään meni koiria ihan eri järjestyksessä. Ryhmät otettiin myös heti kehään kun koko rymä oli arvosteltu. Kehiä oli vaikea seurata kun mitään nauhoja ja ruusukkeita ei jaettu siinä vaan vasta kehän jälkeen. Eikä kukaan meistä ymmärtänyt venäjää niin ei edes tiennyt mitä rotua tai numeroa kehikset huuteli. Englanniksi huutivat lähinnä silloin kun muistivat.


Rop & SERT
Keiko oli ainoa kelpie ja paljon sitä osoiteltiin ja ihmeteltiin. Ois ollut mielenkiintoista tietää mitä siitä puhuttiin :D Odottelun jälkeen päästiin vihdoin kehään. Keiko oli siinä vaiheessa jo ihan kypsä koko touhuun enkä saanut sitä oikeen seisomaan hienosti ravasi kyllä ihan ok sen minkä siinä pienessä ja liukkaassa kehässä nyt pystyi. Tuomari oli Tatyana V Raschihmarova ja hän arvosteli Keikon tosi nopsaan ja ilmoitti mulle vaan että Best of breed. Arvostelu on venäjää joten jää arvoitukseksi mitä siinä sanotaan.

Keesin ja Edin vuoro tuli aika pian Keikon jälkeen. Sama tuomari ja taas hyvin pikainen arvostelu. Keesi esiintyi tuttuun tyyliinsä mitä nyt välillä ois halunnut leikkiä Edin kanssa. Ravas nyt hyvin eikä pompotellut etuosaa. Tuomari laittoi Keesin Ropiksi ja Edi oli Vsp ja molemmille Sertit! Edi myös valioitui!

Kävästiin nopsaa ryhmä kehässä Miia esitti Keesin ja mä Keikon. Mä olin tyytyväinen kun päästiin välillä ulos alko olemaan jo tukalan kuuma.

Rop & Vsp


Loppu aika ulkoiltiin koirien kanssa ja seurattiin Bis kehiä. Takaisin päin lähdettiin kuuden jälkeen ja Tallinnassa hotellilla oltiin puolenyön aikaan. Oltas oltu paljon aikaisemmin mutta rajalla meni 1,5 tuntia.Takaisin tulomatkan kohokohtia oli kunnollinen vessa ja Mcdonalds! Oli ihanaa päästä hotellilla suihkuun ja nukkumaan sänkyyn.

Aamupala oli kuudelta jonka jälkeen bussilla satamaan ja laivaan. Helsingissä oltiin 9.30.

Nyt mulla on kotona kaksi hyvin väsynyttä koiraa ja ollaan yhtä ihmeellistä seikkailua rikkaampia! Tuloksetkin lämmittää mieltä ja matka oli oikeen onnistunut. Matkanjärjestä oli osaava ja seura mahtavaa! Kiitos Miia!

"Kato Keesi, näin mä ilmeilin siellä kehässä ja sitten mä sain tän rusetin!"

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Nenät käyttökielossa!

Että mä inhoon haistelua! Nenä on mun mielestä koiran osista täysin turha ja epäoleellinen. Kun nään pienen mustan nenän uppoutuneena treenikentän tekonurmeen leikkaa mulla kiinni välittömästi ja heti! Mun koirat tarvitsee nenää vain ja ainoastaan tunnistusnoutoon sekä esine-etsintään Keikon tapauksessa. Muualla sen käyttäminen on tyystin kielletty! Kauhulla ajattelen jos ois pakko harrastaa jälkeä. Onneksi ei ole.

Koska Keesi ei harjoittele tunnaria on sen nenä käyttökiellossa vielä hyvin pitkään! Mä olen kiinnittänyt paljon huomiota etten vahvistaisi skipeille tyypillistä haistelua treenikentillä. Välillä musta tuntuu etten ole onnistunut niin hyvin kun olisin toivonut..

Keikon kanssa olen onnistunut erinomaisesti. Raukkaparka ei edes tiedä että sillä on nenä!  Se ei löydä maahan heitettyä namia nenällä koska minä olen aina ystävällisesti käynyt näyttämässä minne se lensi jos herra kelpie ei nähnyt.

Tämä kaikki avautuminen hajuaistin turhuudesta johtaa tämän päiväisiin agitreeneihin satulinnassa.

Satulinna on ollut Keesin nenälle aina vaikea paikka ja tekonurmikin on siellä ilmeisesti erityisen maukasta.. Sain innostettua kaverin hyvään vireeseen ja kipitteli melkoista kyytiä menemään ennenkuin missasi putkeen pään. joka johtaa siihen kamalaan haisteluun "hups tuli virhe nyt haistellaan". ja tamä taas siihen että mun veri kiehuu.. Koira kainaloon ja pois.. Menee siis ihan sijaistoiminnolle heti kun tulee virhe eikä siinä mitään mutta miksi sen sijaistoiminnon on aivan pakko olla haistelu!? Miksei se voi vaikka leikkiä kuollutta tai seisoa päällään?!

Pidettiin pieni tauko jotta sain kerättyä itseni jonka jälkeen tehtiin toisessa kohtaa ja sujuuhan se sitten kun mä eikä koira tee virhettä.. Keesi on niin taitava ja ihana silloin kun se ei haistele! Keesi teki puomia ja aata myös ja hienot kontaktit molemmille! Hieno Keesi!

Keikon kanssa tehtiin pätkää jossa treenattiin takaakiertoja. Keiko oli tänään sika hyvä mutta mua edelleen turhauttaa liikaa oma hidas oppiminen.. Tai kun mä tiedän mitä mun pitäs tehdä mutta en tee silti niin.. Toisella kierroksella välistä vetoja joihin vaatii tosi vahvan vartalon käännön jotta tulee. Muuten juoksee vaan liikkeen mukana ohi.. Näitä treenattava edemmän.

Keesi sai myös tokoilla sen päässä on kyllä tapahtunut jotain! Seurasi tosi hyvin ja oikealla paikalla! Pysyy paremmin kuin koskaan siihen mihin se käsketään ja ennenkaikkea se on kokoajan tarkkana ja kuulolla!

Ärsyttävän alun jälkeen molemmat tekivät hyvän treenin ja yrittivät parhaansa. Tää ohjaaja tarvis nyt vaan roppakaupalla kärsivällisyyttä.

ps. mun koirat saa lenkillä kyllä nuuskutella jos haluavat.. ;D

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Sen kuuluu olla hauskaa!

Tänään taas pari starttia tälläkertaa porvoossa. Matka seurana taas Tiia ja Ruuti. Kiitos seurasta. :)

Molemmilla radoilla valitsin ihan vääriä ohjauksia, en ohjannut ja oletin asioita.. Tänään mahtui joukkoon myös muutama ihan kummallinen Keikon virhe. Esim ekalla radalla ei ota viimestä hyppyä vaikka sen sille ohjaan ja näytän.. Kyllä kakkosluokan koiran pitää osata ottaa hyppy kun se on ihan suoraan nokan edessä.. Toisaalta kyllä kakkosluokan ohjaajankin pitäs jo jotain osata. Tänään ei osattu.. Toinen rata oli yhtä sekoilua ne huimat 7 estettä jota ehdittiin mennä ennenkuin Keiko lähti ihan lapasesta ja päätin jättää leikin sikseen. Sen kuuluu olla hauskaa mulla ei enää ollut joten silloin ei tehdä.

Ohan se aika surkeaa jos ohjaa viikonlopussa  5 starttia ja käteen jää 4 hyllyä ja yksi tulos. Ja tämä kaikki koiralla joka menee 98% sinne minne sen ohjaa, ei varasta lähdöstä, ei roiski, ei sikaile ym.. Tuhannen kerran voin todeta Voi Keiko raukkaa! Ole kärsivällinen kyllä minä vielä opin.

On tullut jo ennen näitä kisoja pohdittua minkälainen ohjaaja minä haluan olla, minkälaisia ohjauksia haluan käyttää tai olla käyttämättä. Minkälainen koira mulla on, mitkä ohjaukset meille sopii..  Olenkin katsonut paljon videoita ja huomannut kaikkissa niissä mistä olen tykännyt samoja piirteitä.. Yksinkertainen on kaunista. Hifistely ei ole mun eikä Keikon juttu. Tässä mun uusi lemppari video.. Taitava ohjaaja sekä koira.. Tuollaiset valssit kun joskus osaan ei meillä ole huolen häivää.. :)