Otsikko kuvaa täydellisesti meidän kisa kontakteja tällä hetkellä. Ohjaaja venkoo, heiluu, nykii ei malta ja lopuksi vetää koiran pois kontaktilta ennen kun se on edes ehtinyt sitä suorittaa.. "Helppo" tehtävä pienellä schipperkellä yrittää olla ottamatta kontakti virheitä. Joo mun kaikilla koirilla pitäs varmaan olla juoksarit kun niin vastenmielistä se muutaman sekunnin pysähdys nyt mulle on. Koira osaa treeneissä ihan täydellisesti mutta kisoissa ei koska sillä on nuija ohjaaja.
Kahdet kisat siis ollaan käyty viime postauksen jälkeen. Viime viikon loppuna Vantaalla ja tänään oltiin Masalassa. 3x HYL ja yksi kymppi yllätys yllätys virheet kontaktien alastuloilta. Nopia tuo edelleen on tänään kipitettiin kaikkien kokoluokkien toisiksi nopein aika. Toki myö vähän otettiin noilla loikka kontakteilla etumatkaa. ;D
Mä oon aina ihaillut ohjaajia jotka palauttaa kontakti virheen jälkeen koiran nätisti kontaktille ja poistuu radalta. Multa moinen ei ole ennen tätä päivää sujunut. Ekan radan 10 ja muuten hienon radan jälkeen kuitenkin päätin että nyt on tultava joku tolkku tekemiseen ja asennoidun tokaan rataan niin että jos ei ota kontakteja niin sitten palautus ja pois. Vaikka kontaktien huono tila onkin ihan suoraa seurausta mun omasta epäjohdonmukaisesta käytöksestä kisoissa päätin että nyt siihen tulee loppu. Kyllä vaati kovaa itsekuria tulla pois radalta kun rata ois ollut niin kiva tehdä loppuun.
Meillä siis muuten mennyt tosi kivasti kisoissa ohjaukset sujuu, mä olen löytänyt sen oikean mielentilan ja keskittymisen. Rutiinit on hallussa ja 95% radasta tehdään yhdessä töitä. Mutta kun nään koiran menevän kontaktien laskevalle osuudelle mun päässä lyö tyhjää, kiirehdin ja jätän koiran ihan oman onnensa nojaan.
No siinä onkin sittten työmaata hetkeksi..
Pojat kävi myös hetki sitten osteopatiassa. Yleensä ollaan käyty Annalla mutta nyt ei ollut sopivia aikoja niin käytiin Jerryllä. Oli huisin kiva kuulla ettei pojat olleet ihan tukossa ja molemmat saatiin auki. Keikolle suositteli kuitenkin uutta aikaa kolmen kuukauden päähän.
maanantai 23. helmikuuta 2015
perjantai 6. helmikuuta 2015
Varman päälle pelaaminen tarkoittaa, ettei pelaa lainkaan!
Hyvä treeni tahti on pysynyt koko alkuvuoden. Meidät voi tavata hallilta 2-4 kertaa viikossa. Koirille treeni kertoja kiertyy yleensä max 2 viikossa. Mutta itse treenaan parhaimmillaan sen neljä kertaa viikossa. Onneks on saanut lainata ystävän koiria. On hurjan opettavaista ja palkitsevaa oppia ohjaamaan täysin erilaisia koiria kun omat.
Keesin kanssa käytiin kisailemassa parissa kisoissa tammikuun lopussa. Tuloksilla ei juhlittu eli hylly putki on kivasti päällä nyt. Kotiin viemisenä sen sijaan noista kahdista kisoista jäi paljon ajattelemista. Mä olin vähän pulassa Keesin kasvaneen kiihkeyden kanssa ja kontaktit sekä lähtö hajosi. Vauhtia ei siis puuttunut mutta ei oikein oltu yhdessä tekemässä. Näitä on nyt sitten mietitty ja treenattu ja treeneissä sujuu. Ongelma kuin vaan taitaa olla se että Keesi on kisoissa paljon kuumempi kuin treeneissä eikä tee samoja virheitä siellä. Mattopohja saa myös Keesin ihan sekopäiseksi siellä kun on niin kivaa ja helppo kiitää tuhatta.
No treenit jatkuu ja viikonpäästä käydään kisoissa testailemassa uusia rutiineja ja kontakteille rauhallisempaa asennoitumista.
Keiko täytti 26.1 6v! Se sai tietty kakun ja herkkuja! Miten aika onkaan juossut. Mun puolesta Keikon ikääntyminen voitaisiin nyt pysäyttää. Se alkaa olla parhaillaan ja on sellainen huoleton ukkeli nykyään.
Keiko treenasi eilen ja näytti kyllä taas että on siellä potkua kun osaa sitä vaatia. Oon palkannut pitkästä aikaa patukalla ja repii nyt ihan erilailla kun nuorempana. Käsiä saa varoa kun tarkkuus ei ihan aina ole sitä parasta luokkaa. Treeneissä sen puomi on nykyään niin hieno että en vois olla ylpeempi. Se jää nähtäväksi esitelläänkö sitä upeutta koskaan kisa yleisölle! :D
Koirakuume alkaa olla kovasti päällä. Olenkin pikku hiljaa alkanut katsella minkälaisia yhdistelmiä on tulossa. Kiire asialla ei kuitenkaan ole.
Hänen kuninkaallinen korkeutensa ja pääkallo viitta! |
Keesin kanssa käytiin kisailemassa parissa kisoissa tammikuun lopussa. Tuloksilla ei juhlittu eli hylly putki on kivasti päällä nyt. Kotiin viemisenä sen sijaan noista kahdista kisoista jäi paljon ajattelemista. Mä olin vähän pulassa Keesin kasvaneen kiihkeyden kanssa ja kontaktit sekä lähtö hajosi. Vauhtia ei siis puuttunut mutta ei oikein oltu yhdessä tekemässä. Näitä on nyt sitten mietitty ja treenattu ja treeneissä sujuu. Ongelma kuin vaan taitaa olla se että Keesi on kisoissa paljon kuumempi kuin treeneissä eikä tee samoja virheitä siellä. Mattopohja saa myös Keesin ihan sekopäiseksi siellä kun on niin kivaa ja helppo kiitää tuhatta.
No treenit jatkuu ja viikonpäästä käydään kisoissa testailemassa uusia rutiineja ja kontakteille rauhallisempaa asennoitumista.
Keiko täytti 26.1 6v! Se sai tietty kakun ja herkkuja! Miten aika onkaan juossut. Mun puolesta Keikon ikääntyminen voitaisiin nyt pysäyttää. Se alkaa olla parhaillaan ja on sellainen huoleton ukkeli nykyään.
Karhu Herra Keikontton 6v! |
Keiko treenasi eilen ja näytti kyllä taas että on siellä potkua kun osaa sitä vaatia. Oon palkannut pitkästä aikaa patukalla ja repii nyt ihan erilailla kun nuorempana. Käsiä saa varoa kun tarkkuus ei ihan aina ole sitä parasta luokkaa. Treeneissä sen puomi on nykyään niin hieno että en vois olla ylpeempi. Se jää nähtäväksi esitelläänkö sitä upeutta koskaan kisa yleisölle! :D
Koirakuume alkaa olla kovasti päällä. Olenkin pikku hiljaa alkanut katsella minkälaisia yhdistelmiä on tulossa. Kiire asialla ei kuitenkaan ole.
Mentäskö!? |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)