tiistai 16. elokuuta 2011

Syksy on todellakin saapunut!

Sateiden ja ja sään viilenemisen lisäksi syksyn tulon tietää siitä kun mun sänkyyn kömpii öisin kelpie nukkumaan! Syksyinen ilmiö kelpie kerällä tyynyllä! :D

Sunnuntaina suunnattiin Keesin kanssa vinttikoirakeskukseen ryhmänäyttelyyn. Tuomarina Elina Haapaniemi.

15kk vanha. Erittäin sopivan kokoinen ryhdikäs juniori uros, jolla on erinomainen karvan laatu. Erittäin hyvä tyyppi ja mittasuhteet. Hyvä pää. Oikea purenta. Kauniit tummat silmät. Korvien sijainti voisi olla hieman parempi. Hyvä luusto, runko ja takaosa. Askeltaa hyvin. ERI SA JUK1 PU2 SERT

Erityisen tyytyväinen olin Keesin esiintymiseen. Ravasi nätisti, seisoi kuin tatti ja pöydällä olokaan ei jännittänyt enää niin kamalasti. Eikä edes yhtään vierastanut vaikka tuomari halusi itse nostaa Keesin pöydältä alas. Hieno pikkunen!

Illalla kävästiin sirkuskentällä tokoilemassa Sonjan, Hohdon ja Piinan kanssa.

Ja voi itku! Päätettiin ottaa ekana tunnaria. Keiko on kaksi edellistä kertaa tehnyt hienot tunnarit. Nyt kuitenkin kipitteli kapuloille nosti ensimmäisen ja lähti tuomaan. Lähetin uudestaan ja otti taas vaan ensimmäisen rivissä olevan. Blääh! Ois varmaan tuonu ne järjestyksessä sieltä.

Pohdittiin mistä johtuu ja tultiin siihen tuloksen ettei yksin kertaisesti pysty tekemään tunnaria ekana liikkeenä. Liikaa intoa ja virtaa eikä viitsi haistella.Muitakin syitä voi toki olla mutta pitääpä nyt testailla vähän erilaisia juttuja..

Otettiin ruutua. Kiltisti lukitsi ruudun vihjeestä ja hyvin löysi perille! Mun pitää olla tarkkana milloin pysäytän ettei valu takalaidasta ulos. Tehtiin myös kisamaisesti ensin seuraamista käskytyksellä ja sen jälkeen siirryttiin tekemään ruutu. Seuraaminen oli aivan sairaan hienoa nyt! Ei pudotellut kontaktia ja käännöksissä oli täpäkkänä! Ruutu myös upee! Menispä noin kokeessakin! Yksi liikkeestä istuminen kanssa. Hieno!

Keiko autoon ja Sonja teki Piinan kanssa.

Keikolle vielä uudestaan tunnaria. Ihan erilailla teki töitä ja löysi oman hienosti. Jätettiin siihen. Loppuun kaukojen ekaa vaihtoa. Huomaa että Keikolle mieluisampi ja helpompi on seisomaan nouseminen.

Maanantaina mä jouduin palaamaan raato hommiin. (töihin) Olin ihan kuollut kun pääsin töistä joten koirat sai lepopäivän.

Tänään mentii aksaamaan. Keiko oli oikeen innokas tekemään ja teki hienosti. Voikun tää ohjaajakin joskus oppis ohjaamaan tuota koiraa. Turhauttaa hidas edistyminen. Välillä tuntuu että jee mä osaan ja sitten taas ei vaan onnistu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti