Asenne ratkaisee aina!

Eilen Keesin ohjatut purinalla. Menin suoraan töistä väsyneenä, stressaantuneena ja nälkäisenä. Ei hyvä.

Mulla on ollut ongelmia oman asenteen kanssa. Vaadin itseltäni liikaa ja hermostun tosi paljon jos Keesi haistelee tai ei keskity. Jos päästän itseni tähän väärään tilaan on treenit hukkaan heitettyä aikaa koska en ole tyytyväinen enää mihinkään varsinkaan omaan tekemiseen. Mikään linja ei kelpaa eikä mikään ohjaus ole tarpeeksi onnistunut.

Kaikki tämän vuoden treenit eilistä lukuun ottamatta on sujunut tosi hyvällä asenteella ja olen keskittynyt olennaiseen eli oppimaan.

Eilen kuitenkin päästin itseni siihen huonoon mielentilaan ja tiedostan sen kyllä heti mutta mun on siltikin siinä hetkessä vaikea luopua siitä. Miten tyhmää.

Edelleenkin mun on opittava miettimään enemmän ennen kuin aloitan treenit. Miettiä mitä treeneiltä haluan ja mistä palkkaan. Miettiä ettei virheet haittaa ja niistä oppii. Mä tuun aina tekemään virheitä joten en voi niistä lannistua. Varsinkin mun on opittava olemaan itselleni armollisempi.

Keesin varsinkin vaikuttaa mun turhautuminen ja aiheutan sillä oravan pyörän. Mä turhaudun Keesi paineistuu alkaa haistella ja mä turhaudun lisää..

Keesi oli eilen alkuun vähän ulalla oisi vaatinut paremmat herättelyt alkuun. Tokalla kierroksella sain sen sellaiseen raivoon että tyyppi murisi ja haukku mun sylissä. Mutta koska mä olen ahne halusin kokeilla että mitä tapahtuu jos kuumennan kaveria lisää. No lopputulema  oli se et keesin hampaat oli mun huulessa ja mua oikeasti pelotti laskea se sylistä alas hulluna muristen. Mietin että syökö se mut vai esteet. Jäi kuitenkin lähtöön ja toka kierros oli Keesiltä upeella asenteella tehtyä menoa.

Koska tästä nyt tuli tälläinen asennetta pohtiva postaus vaikka piti kirjoittaa eilisistä treeneistä. Kerrottakoon että Keikolle tehtiin koko viime kesä erilaista asenne treeniä. Kaikki lähti liikkeelle vähän vahingossa kun halusin tehdä hitaille kontakteille jotain. Nykyään Keiko on aika erilainen treeneihin mennessä. Jos Keikon asenne saatiin muuttumaan vaikka sen kanssa oli vuosikausia tehty liian matalassa vireessä niin kyllä me munkin asenne vielä korjataan!

Keesillä on pääasiassa aina hyvä vire ja asenne mutta se ei anna sitä ilmaiseksi vaan vaatii herättelyä. Sen voi myös kuumentaa yli jolloin siitä tulee holtiton ja voi myös rauhoitella itseään nuuskimalla.

Mulle ei ole ihan sama millä lailla nuo agia tekevät vaan haluan niiden olevan tietyssä tunnetilassa ja nyt olen oppinut saamaan ne suurimmalla kerroilla siihen. Nyt on aika opetella itsekkin sellainen mielentila jolla tulee tulosta ja homma pysyy hauskana.

Vuoden ekoja treenejä!

Mietin blogin tulevaisuutta ja päädyin edelleenkin siihen että tämä saa pysyä edelleenkin sellaisena kun on ollutkin. Eli kirjoittelen silloin kun siltä tuntuu.


Torstaina purinalla isojen ruskeiden kanssa. Purinalla on ollut valmis rata joulutauon ajan ja treenattiin siitä nyt loppuosaa. Keiko teki kaksi täydellistä puomia radan osana ja kaksi täydellistä aata myös! Voi tätä iloa. Juoksee nyt oikeen nätisti rytmittäen alastulolle! Keiko on alkanut hakea esteitä paremmin ja radassa olikin vain yksi kohta jota hinkattiin. Keiko nimittäin haki kokoajan samasta kohtaa väärän hypyn mun seläntakaa.  Epätyypillistä Keikoa tosin tähän on nyt joutunut tottumaan kun kesän asenne treeni on tehnyt Keikosta irtoavamman ja lukee rataa nykyään myös itse. Saatin kuitenkin kohta onnistumaan pienen testailun jälkeen.

Tein myös bortsujen kanssa. Ne on kyllä niin erilaisia ohjattavia kuin Keiko. Oon aina välillä niitä päässyt ohjaamaan ja on ollut super opettavaista, Lähtötilanne oli se että pääsin ehkä kaksi estettä niiden kanssa jos sitäkään. :D Nyt menee jo pidempiä pätkiä hienosti! On ollut myös kiva käyttää ja oppia ohjauksia joita ei muuten käyttäisi. Onni on hyvä treeni kaveri ja sen opettavaiset koirat!

Eilen sporttiksella jossa meillä on jokatoinen Pe iltavirkku vuoro. Otin vain Keesin mukaan.

Keesille alkuun kepukoita lätkälle, Haluttiin nähdä oliko viimekisojen liukastelu vaikuttanut keppeihin. Sujui kuitenkin hienosti. Muutaman kerran liukasteli mutta ei niin pahasti kun kisoissa ja pääsi heti takaisin rytmiin. Tarvitsee kuitenkin selvästi treeniä mattopohjalla lisää. Keesi osas kepit jopa niin että lähetin ja olin paikallani. En ois uskonut.

Katsottiin myös kontaktit. Niillä ollut "ongelmaa" että tulee läpi ja testaa aika paljon mua tarviiko pysähtyä ja voiko lähteä ilman lupaa. Tosin mä en koe tätä minään suurena ongelmana kun muistan vaan olla tarkka ja tiedostan asian. Keesillä ei ole mitään himoa hypätä. Vaatii vain hiukan rytmitys apua multa. Nämä varmasti vahvistuvat kun saa kokemusta lisää. Nyt teki kuitenkin napakoita pysähdyksiä ja jäi nätisti vaikka juoksin reippaasti ohi. Näissä on hyvä muistaa pitää katse koirassa. Mähän kisoissa usein juoksutan läpi kun en näe tarvetta antaa etumatkaa muille seisottelemalla keesiä sekuntikaupalla kontaktilla. ;D Saatan aiheuttaa tällä ongelman tai sitten en mutta vielä en nää sellaista olevan.

Välistävedot on ollut mun murheenkryyni molempien kanssa. Mä haluaisin tehdä ne kääntymättä koiraan päin. Mutta tullut nyt selväksi ettei se toimi. Tehtiin näitä nyt neliöllä ja toimi kivasti kun peruutin. Pitää vain muistaa etten ala peruuttelemaan väärään suuntaan vaan aina esteen suuntaisesti.

Tästä se lähtee! Uusi lisenssi on jo ostettu ja Keesi on ilmoitettu jo kisaamaan.

Tavoitteet 2015

Pitkään mietin etten aseta mitään tavotteita mutta se on ihan itsensä huijaamista kun ne kuitenkin on jo mun päässä. Halusin tai en. Sitten mietin etten julkaise niitä mutta samapa tuo. Tän vuoden tavoitteet on kovat tiedän sen itsekkin. Tosin eihän se nyt mikään mailmanloppu ole jos niihin ei ylletä.

Agility:

Keesi
-Vika nolla mini2 luokasta ja nousu kolmosiin.
-SM nollat
-SM kisoihin osallistuminen

Keiko
-SM nollat
-SM kisoihin osallistuminen
-Puomi ja Aan kontaktien eteenpäin vieminen

Terveys:

Keesi
-Hammaskiven poisto
-Kyynärien ja selän kuvaus
-Yritetään vierailla Annalla kropanhuolossa hiukan useammin kun menneenä kautena

Keiko
-Hammaskiven poisto ja ainakin yksi hammas täytyy poistaa
-Yritetään vierailla Annalla kropanhuolossa hiukan useammin kun menneenä kautena

Mun omat tavoitteet on löytää tällä kaudella varmuus kisaamiseen. Omat kisarutiinit varsinkin itselle mutta myös pojille. Tavoitteena on myös löytää sellainen henkinen vahvuus kisaamiseen että uskaltaa mennä rennosti täysillä ilman varmisteluja. Uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Uskaltaa tehdä sitä omaa juttua 110% mittarissa ja uskoa omaan tekemiseen. Lyhesti sanottuna vuoden teema vois olla uskallus!

Toivon todella että koirat pysyvät terveinä että päästään treenaamaan ja kisaaman paljon sekä tekemään kaikkea muutakin kivaa yhdessä!

Omituinen vuosi 2014!

Meillähän ei ollut tälle vuodelle mitään tavotteita. Viime vuoden lopulla kun olen tavallisesti kirjoittanut tavoitteet blogiin olen kirjoittanut näin:

"Ensivuodeksi en taida asettaa mitään tavoitteita. Toivon että koirat pysyvät terveinä ja teemme niitä asioita joista nautimme. Ehkä treeni ja kisa intokin palaa joskus. Tällähetkellä kun ne tuntuvat täysin mitään merkitsemättömiltä asioilta."

Ja niin se treeni ja kisa into palasi. Palasi niin kovaa ettei hallita malttais pysyä poissa, palasi niin että melkeimpä pääsee itku jos hallile ei pääse tai koira ei voi treenata. Ja kyllä vuoden aikana on myös itketty kun kisoja on joutunut perumaan.  Tällä hetkellä treenaaminen merkitsee mulle tosi paljon sen lisäksi että se on hauskaa on se myös tapa paeta huolia ja murheita. Aika jolloin mun päässä ei  ole yhtään työasiaa eikä myrskyäviä ajatuksia. 

Koirat ei ihan kokoaikaa pysyneet terveinä ja ei päästy kunnon rytmiin kun hetkittäin. Kisoja kiertyi tällä vuodelle vähän. Keikolla siksi kun oli alkuvuoden leikkauksen jälkeen treenikiellossa ja sen jälkeen halusin treenata puomia sekä yleistä asennetta kuntoon. Muutamat kisat myös peruutin jonkin onnettoman sattuman takia. Keesillekin tuli harmittavan vähän startteja mutta sen kausi oli tuloksellisesti ihan onnistunut. 

Tää oli muutenkin omituinen vuosi. Edistyttiin hurjasti agissa vaikka olisin halunnut ehtiä ja saada treenata vieläkin enemmän. Vuoden aikana olen löytänyt itsestäni ihan uudenlaisen tavoitteellisen, korkealle tähtäävän, tarkan jopa liian täydellisyyteen pyrkivän tyypin. Mä joka ennen olin ihan tyytyväinen siihen että koira suorittaa esteet suunnilleen haluamassani järjestyksessä. Useamman kun kerran olen huomannut nipottavani huonosta käännöksestä, huonosta linjasta tai vaativani täydellistä suoritusta itseltäni. Turhaudun myös useasti itseeni kun en ole oppinut tarpeeksi nopeasti. Mulle heti nyt ja kaikki kiitos!   Onneks tää tyyppi ei ole ihan aina paikalla ja olen jo alkanut työstämään asiaa itseni kanssa. ;D  Musta on myös vuoden kuluessa tullut onnistumis narkkari ja aika pakkomielteinen.  Olen myös katsonut kaikki kuvatut  startit noin miljoona kertaa läpi. Katsonut niin kauan että olen ollut lopulta ihan hyvään suoritukseen tyytymätön. Tarkastellut jokaisen käännöksen ja linjan ja nähnyt vain parannettavaa. Tähän asenne vammaan paneudutaan ensi vuonna kunnolla. Nään myös joskus yliajasta painajaisia. Pelastetaan mitä pelastettavissa on ;D 

Omituinen vuosi senkin kannalta että heitettiin kaikki muut lajit avoimesti nurkkaan! Jos ei innosta niin ei innosta. Tulee varmasti aika jolloin kaivan tokokamppeet kaapista mutta en usko että se on ensi vuosi. Keesi kävi vain yhdessä näyttelyssä joka oli sipuli erkkari. Ehkä ens vuonna käydään kehässä pyörimässä ehkä ei. En tiedä.

Vielä omituisempaa oli se että mun ajatukset on vuoden aikana alkanut harhailla tahtoo pennun tyyppisiin ajatuksiin. Mutta se haaveilun kohde rotu vasta omituinen onkin. Niin ja vielä yksi outous me muutettiin Helsinkiin! Mä kun aina olen sanonut että Espoosta en lähde! :D  Helsinkiläistymisen myötä vaihdettiin myös seuraa alku keväästä Hau:hun jossa olen viihtynyt super hyvin. Blogi jäi myös vähän heitteille. Kirjoituksia tuli ennätys vähän..

Keikon vuosi 2014 numeroin:

Startit 9 kpl

4 x HYL
3 x 5 (yksi yliajalla)
1x 10
1x 0

Keesin vuosi 2014 numeroin:

Startit 14 kpl

5 x HYL
4x 5 (1 x 1sija, 1 x 3sija, 2 x 4 sija)
4 x 0 (3 x LUVA, 1 x SERT, 3x 1sija 1x 2sija )
1 x 15

1 x  VAL-ERI VAK3 PU3 SA

Pakko mainita että Keesistä tuli myös kaksi kertaa isoisä tänävuonna! Hehe!

Vuoteen mahtui paljon onnistumisia, pettymystä, iloa ja surua. Kaikkea mitä koiran omistajan arkeen kuuluukin. Koska tästä postauksesta tuli jo tarkoitettua pidempi ensi vuoden tavoitteet jää ensi kertaan. Pohdin myös alkuun etten julkisesti niitä laita mutta ehkäpä kuitenkin laitan!

Hyvää uutta vuotta!

Vuoden päätös kisat!

Keesi kisas viikonloppuna viimeistä kertaa tänä vuonna. Lahteen asti jaksettiin ajella kun ihana ystävä tarjoutui seuraksi. 

Tuomarina oli Mujunen ja mä tykkäsin radoista kovasti! Radat ihan vaati poistumaan mukavuus alueelta sekä kokeilemaan eri ohjauksia. Oli kiva kun oli meidät tunteva ystävä mukana joka auttoi valitsemaan ja pohtimaan ohjauksia. Mun mielestä radat ei olleet ihan helppoja ja ne oli mukavan vauhdikkaita mutta vaativat ohjaamaan jokaisen esteen tarkasti. Tykkäsin! 

Pohja oli tosi liukas ja Keesi ei löytänyt sillä pitoa varsinkin kepit oli super vaikeat. Rytmiä ei vaan löytynyt enkä mäkään oikein osannut Keesiä auttaa liukkaan alustan kanssa. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen ratoihin ainakin näin jälkeen päin ;D. Valitsin ihan hyvät ohjaukset toiset onnistu toiset ei mutta yritettiin ja tehtiin riskillä ja vapautuneesti. Takaaleikkaukset ei ole yhtään mun juttu mutta silti tein niitä kolmekappaletta kahdella radalla jopa kaksi peräkkäin ja kaikki vielä hypyille. Ja ne kaikki jopa onnistui! Uskomatonta! 

Tulokset eivät oleet sen kummempia kun 15 ja HYL mutta joskus on munkin aika opetella olemaan iloinen pienistä onnistumisista. Viimeaikoina kun musta on tullut TODELLA ankara sekä vaativa varsinkin itseäni ja osittain myös koiria kohtaan. Mutta se on jo ihan toinen aihe se.. Nyt löydettiin hyvä fiilis tehdä ja ei ollut sellaista pakko saada viimenen luva oloa yhtään. Keesi oli hyvässä vireessä, kulki kovaa, tuli nätisti ohjauksiin, pysyi lähdössä ja yritti parhaansa liukkaalla alustalla. Että onhan siinä jo iso kasa asioita mihin olla tyytyväinen. 

Hyvää joulua!

Me vietettiin joulu porukoilla eli Keesin ja Keikon mummolassa. :D Niin se joukko vaan kasvaa josko tässä kuvassa ois ensi vuonna jo se kuudeskin tyyppi..

Maico, Kio, Ready, Keesi ja Keiko

Keiko ei oikeen välittänyt yhteiskuvassa olosta niin kun ilmeestä näkee. Lahjat oli kuitenkin Keikosta hienoja. Se sai yhden uuden treenipallon (joo niitä ei ikinä ole tarpeeksi), röhkölampaan ja herkkuja. Keesikin sai muutaman paketin ja tänään leikki jo uusilla leluilla.  Joulun vietto oli rankkaa puuhaa ja koirat onkin tänään suurinmaksi osaksi nukkuneet.

Blogin ulkoasu on vihdoin uusittu jospa innostuisin kirjottamaan vähän enempi. Hetken mietin että lopetan koko blogin mutta yritään nyt vielä.

Päässä olisi miljoona aihetta mistä kirjoittaa. On vain jotenkin vaikea saada ne tänne blogiin asti. Ihan muutama esimerkki aiheista joita on tullut mietittyä viimeaikoina: Kisaamisen tuska/vaikeus varsinkin henkiseltä kantilta, Kisa rutiinit, Mun tapa ohjata koiraa, Meidän vahvuudet ja heikkoudet, Tavoitteita vai ei tavotteita, Menneen vuoden onnistumiset ja epäonnistumiset, Milloin musta on kehittynyt super ankara itselleni ja mitä tehdä kun se menee yli.

Muitakin on mutta ne liittyy suuresti tuohon kisoissa oman pään hallintaan ja siihen miten olen menneen kauden aikana kehittänyt itselleni muutamia pahoja tapoja ;D

Ehkä joku aiheista eksyy blogiin ehkä ei. :D

Vasta tuulta!

Keesille sattui pieni silmä vamma. Silmään tuli haava. Paranneltiin sitä muutama viikko ja nyt täysin kunnossa. Voin kertoa että harmitti kovasti. Tuntui jopa liiankin kovalta palalta nieltäväksi. Meillä oli just hyvä tekemisen meininki päällä. Sitten taas saikkuillaan ja perutaan, treenit sekä muutamat kisat.

Viimeseen pariin vuoteen on mahtunut aivan liikaa sairastamista osa ihan sitä tavallista perus tapaturmaa osa sitten vakavampaa. Kiitollinen olen toki jokaisesta päivästä joita saan koirieni kanssa viettää mutta olikosiko se liikaa pyydetty jos vaikka seuraavan vuoden sais harrastaa, kisata ja taukoilla silloin kun itse niin päättää?

No leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Molemmat on nyt ilmoitettu kisaamaan joten oisko sitten vaikka korvatulehduksen vuoro? Se ei olekkaan vähään aikaan vieraillut meillä...

Keikon treenit on sujunut hyvin. Koira tekee ja on kehittynyt huimasti kisatauon aikana. Ohjaaja kokee silloin tällöin suurta tuskaa ja turhautumista omaan puutteelliseen osaamiseensa. Mutta pääasiassa myös mulla on superkivaa. ;D  Ollaan uskallettu heittää monia meille toimimattomia treenitapoja romukoppaan ja yritetty tehdä agilityä meille sopivammalla tavalla. Mun mielestä se on tuottanut kivasti tulosta ja toivottavasti pysytään tällä tiellä.

Viikonloppuna se sitten nähdään miten ohjaaja hallitsee/hallitseeko oppimaansa kisakehässä.