Keikolle treeni lupa!

Mun henkilökohtainen elämä on melkoisessa kaaoksessa ja koirien kanssa tekeminen ei vieläkään ole huipussaan. Viimeaikoina on taas tullut pohdittua ajankäytöllisiä asioita ja miten sen ajan jakaa niin että jaksaisi nauttia ja tehdä erilaisia asioita. On tullut pohdittua myös tämän harrastuksen mielekkyyttä ja sitä että haluaisin pitää harrastukseni mahdollisimman stressittömä ja mukavana kaikilta osin. Joitain muutoksiakin ja ratkaisujakin olen hakenut mutta niistä joskus toisten kun asia etenee.

Treneeissä Keesillä on sujunut hienosti. Vasemman puolen keppilukko tuntuu lähteneen aukeamaan. Vauhti ja onnistumisen ilo on myös palannut treeneihin. Mä olen niin ylpeä Keesistä että halkean. :D Viimeksi treeneissä Keesi näytti kyllä taas uudenpuolen itsestään ja pisti rataa hajalle niin että siivekkeetkin lenteli mun huonon ohjauksen tuloksena. Halus kai ilmoittaa ettei ole mikään höyhensarjalainen ja että kun isommatkin niin hänkin voi kyllä kanssa pistää esteet nippuun. Joissain treeneissä kanssa yritti varastaa lelua taskusta ja nappas mua kädestä kun oli niin kiihkona ja hassua on se että näillä tuhmilla asioilla mä ilahdun! :D

Parasta on kuitenkin se että Keiko sai Annalta treeniluvan ja sen kroppa oli hyvässä iskussa pitkän saikun jälkeen. Nyt aloitellaan varovasti. On mielenkiintoista nähdä miten Keikon kroppa kestää treenaamista ja tuleeko jumeja. Keikon kanssa on nyt tarkoitus katsoa alkuun tämä vuosi miten se kokonaisuudessaan kestää agia ja kokeilla lyhyemmillä hoitoväleillä saada se pysymään kunnossa kropan osalta.  Jos en saa sitä näillä Keinoilla pysymään auki ja hyvässä kunnossa olen valmis luopumaan suurimmilta osin agilitystä sen kanssa. Mulle on pääasia se että saan treenata Keikon kanssa ja että se pysyy iloisena ja hyvin voivana enkä ole valmis pistämään peliin sen terveyttä kun muitakin lajeja on tarjolla. Mutta aika näyttää eikä kai pitäs maalailla piruja seinille.