Keiko jatkoi tuhmailuja ja ja rikkoi torstaina mun puhelimen. Varasti sen olkkarin pöydältä ja puri kosketusnäytön rikki. Ihan vähän teki mieli pakata otus laatikkoon ja lähettää se Timbuktuun! Minun kiltistä Kelpiestä on tullut täys hirviö. Sunnuntaina lenkillä Keiko sai päästäisen kiinni ja oli tappaa sen mutta onneksi ehdin pelastaa hiirulaisen pahan kelpien kynsistä! :D
Perjantaina päästiin mitkästä aikaa meidän omatoimi vuorolle sporttikselle. Ei varmaan tarvitse mainita että Keiko oli sielläkin tuhma. Huusi nimittäin kurkkusuorana kun tein Keesin kanssa.
Keesi teki radan pätkää ja keppejä ohjureilla. Hienosti Keesillä sujui ja heti huomas eron ohjattujen ja omatoimi treenien välillä. Omatoimisissa olen rennompi en stressaa virheistä ja ylläri ylläri Keesi on rennompi, nopeampi ja yhteistyökykyisempi. Kaskummaa! ;D Vähän tuli vanhaa ongelmaa esiin että Keesi livahtaa helposti väärälle puolelle ohjausta tai seläntaa jos en ole tarkka ja rauhallinen ohjauksissa. Tähän sekä mulle että Keesille lisää treeniä.
Kokeilin myös tehdä hiukan Hohdon kanssa samaa radan pätkää mitä Keesin kanssa. Olen joskus aikaisemminkin sen kanssa koittanut mutta on tosi haastavaa ohjata koiraa joka on niin hurjan vikkelä ja reagoi niin nopeasti. Nyt kuitenkin sujui jo hetkittäin kivasti ja oli tosi kiva mennä Hohdon kanssa. :)
Hyvin usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti