Mietteitä treeneistä!

On ollut taas vähän kiirettä ja väsymyskin ajoittain vaivaa. Tää pimeys ei sovi mulle..  Viikko treenissä ollaan kuitenkin käyty aika ahkerasti muutamia on jäänyt väliin mutta noin muuten.

Tehon puomi etenee hurjaa tahtia ja kun se kerta lähti noin nopeasti sujumaan niin otettiin kepit työn alle. Niitä lähdettiin rakentamaan verkoilla. Parit treenit nyt alla ja Teho on tajunnut idean.  Olisin halunnut vaihtaa verkot ohjureihin parin treenin jälkeen mutta meidän seuralla ei ole ohjureita niin nyt tehdään sitten verkoilla koko projekti.

Rimat on ollut jo hetken aikaa korkeampia. Takaakierrot on hiukan tökkinyt korkeammilla kun tulee liian lähelle eikä jää tilaa ponnistaa. Eli menee sitten ali mutta tähänkin on päästy puuttumaan ja kyllä se siitä.

Meidän seura aloitti nyt talvikaudella uuden kolmen kentän systeemin eli häiriotä riittää ihan tarpeeksi. Kentät kyllä rajattu aidoilla mutta verkosta näkyy ihan hyvin läpi. Aluksi mua hirvitti Tehon kanssa koko systeemi se kun helposti kiihtyy muiden tekemisestä ja saattaa yrittää lähteä toisen koiran liikkeen perään. Mietin että tuleeko sen tekemisestä mitään mutta hienosti se on häriön kestänyt ja keskittyy omaan tekemiseensä. Toki jos jätän sen yksin ja keskityn johonki muuhun ilman että se on käskyn alla alkaa muiden tekemiset nopeasti kiinnostamaan.

Mutta nyt olen tosi vakuuttunut että tää on ihan parasta ja just sitä mitä tarvittiin että edistytään asian kanssa. Joudun treenaamaan mukavuus alueen ulkopuolella ja onnistumisien kautta saan tarvittavaa luottoa tuohon ipanaan. On ollut myös ilo huomata ettei Teho riehu ja kilju enää odottaessa kun toisilla puolilla tehdään vaan odottaa suht kiltisti tolpassa kun tutustun rataan. Toki ei ihan vielä tee mieli viedä sitä ihan lähelle katsomaan kun joku kiihkeämpi koira suorittaa. Hiljaa hyvä tulee :D

Mutta olen aika vakuuttunut että kun talvi kausi on ohi ei mikään kisa häiriö pitäisi olla Teholle liian vaikea :D

Mä olen joskus tainnut tännekin mainita ettei pennut ole niin mun juttu ja pentutreenitkin on aika tylsiä! :D Mutta kyllä nuorta koiraa on kiva treenata se kun ihan joka kerta oivaltaa ja omaksuu uusia asioita vauhdilla! Onnistumisen tunteita tulee ihan viiden minuutin treenissä ihan huikea määrä!

Teho on nyt melkein 15kk vanha eikä ole tarkoitus kisata heti kun kisa ikä tulee täyteen mutta varovaisesti voisi asettaa tavoitteeksi että kun ulkokausi on alkamassa oltaisiin aika lailla kisa valmiita. Mutta sen näkee sitten ollaanko vaiko ei.

Keesin treenit sujuu hyvin aina silloin kun mä olen hyvä :D Ollaan treenattu lähinnä rataa ja kontakteja eli niitä mitä nyt pitääkin tehdä.

Keiko on omissa treeneissään ollut tasainen suorittaja. Jos ei ekalla niin sitten tokalla yrittämällä ollaan päästy radat puhtaasti läpi. Puomia on saanut lisäksi juoksennella. Välillä juoksee hyvin mutta vaikeaa on jos on treenattu paljon ratoja missä on puomilta käännytty ja sen jälkeen kun mennäänkin suoraan ja sais mennä ei tahdo rento laukka irrota. No taitaa olla ikuisuus projekti tämä ja pääasia on ettei Keikoa ahdista treenata asiaa. :)

Muuten vapaa aika on kulunut edelleenkin aidan rakennuksessa. Enää ei ois paljon ja nyt täytys vaan jaksaa vikat osat laittaa ettei talvi yllätä..

Kuvat on Sonjan ottamia parin viikon takaiselta Schipperkejen syysleiriltä.

Alku näyttää hyvältä mutta haittaakse?!

Mie oon ihan pähkinöinä! Tehon puomi treenit on vasta alussa mutta hän tekee upesti! Ehkä mäkin oon jotain oppinut sössittyäni kahden edellisen koiran kontaktit!

Syksyä!

Kesä tuli ja meni! Töissä ollaan myös oltu jo useampi viikko joten ihan kaikelle koira touhulle ei ole ollut yhtä paljon aikaa kun lomalla. Aloitettiin myös pihan aitaamine  joka etenee hitaasti mutta varmasti. 

Poikien agiryhmät on myös pyörähtäneet käyntiin. Keesi treenaa ohjatussa ryhmässä. Keiko ja Teho on sitten samassa kimpparyhmässä jossa ei ole kouluttajaa. Teholle tekee hyvää treenata häiriössä mua se toki vähän jännittää. Tehon kanssa pitäisi nyt päästä myös useammin hallille jotta saataisiin eteenpäin rimojen nostamista, kontakteja ja aloitettua kepit. 

Lampaille ei olla keretty eikä varmaan keretä koko syyskuussa. Mälsää mutta ei voi oikein mitään nyt sille asialle. 

Keesi kisasi menneenä viikonloppuna kuusi starttia ja Keiko kolme. Hyllytettiin ihan jokaikinen rata. Olin sunnuntai iltana tosi pettynyt itseeni ja masensi kun ei tunnuta ikinä olevan kisoissa sillä omalla tasollamme. Ehkä vaan kisaamisen puutetta? En oikein tiedä? Eikä ollut kovin hyvä idea ilmoittaa molempia sunnuntaiksi kun tuntui mulla olevan haastetta valita ohjauksia molemmille samalle radalle.. Keesin vika hyppäri oli kyllä ihan ok mutta itse jotenkin herpaannuin viimeisillä esteillä ja eihän sellainen Keesin kanssa oikein käy. Keikolla oli ainakin hauskaa ja sen kanssa varmasti vaan rutiinin puutetta kun kisattu ei olla yli vuoteen.. Keikon ajattelin lokakuulle ilmoitta kisaamaan. 

Ilmoitin Keesin kuitenkin myös ensi viikonlopulle kisaamaan josko se siitä tasaantuisi. Sitten tuleekin pakolla ainakin yksi vkl taukoa kun on jo muuta menoa sovittu..

Kennelliitto lausui myös Keesin kuvat ja sama palasivat minä lähtivätkin. Tulokset päivitän poikien sivuille. Mua jäi sitten kuitenkin vähän kalvamaan ne Tehon yhteen kasvaneet nikamat kaularangassa. Ollaan kuitenkin jatkettu treenejä kuten ennenkin ja yritän olla miettimättä asiaa liikaa. 

Tästä se syksy taas lähtee!

Luustokuvia!

Teho ja Keesi käväisivät tänään mevetissä kuvissa.

Keesille selkä ja kyynärät. Alustava arvio oli priimaa. Lähtivät kennelliittoon ja odotellaan lopulliset tulokset sieltä.

Teholle polvet ja silmät terveet. Olat terveet. Kyynärät ja lonkat priimaa mutta katsotaan mitä kennelliito on mieltä. Selkä muuten terve mutta kaularangassa 3-4 nikamat kasvaneet siististi yhteen?! Kuvaaja sanoi että onhan sitä koiria tullut vuosikausia kuvattua ja ei ole kaularangan osalta tullut vastaavaa eteen. Tästä nyt sitten odotellaan mitä ovat liitossa mieltä.

Teho ei ole oireillut millään tavoin että mitään tälläistä oisin osannut odottaa. No enpä ala murehtimaan. Harrastetaan niin kun ennenkin ja murehditaan jos aihetta tulee.

Keesi kisaamassa!

Viime sunnuntaina Keesille 2 agilityrataa Hurtta areenalla.

Eka rata iha hyvällä fiiliksellä. Alkua mietin kun olisin halunnut tehdä pakkovalssilla mutta en uskaltanut kun kisoissa usein jättänyt niissä tulemasta ohjaukseen. Olisi kuitenkin kannattunut uskaltaa edes kokeilla. Päästin kaikki kontaktit ja ruma keinu. Hylly kun työnsin itse putkeen vaikka hypylle piti tulla.

Tokallalle radalla lähdin itse vähän löysästi kun ärsytti etten ollut keksinyt yhteen kohtaan hyvää tapaa ohjata. (renkaan jälkeen) Tällä radalla kostautui edellisellä huonosti vaaditut kontaktit ja Keesi hyppäs puomin alastulon. Annoin jatkaa.. huoh.. Loppu rata meni sitten ihan sekoiluksi. 5 tulokseksi. Keinu oli myös tällä radalla huono.

Treenattiin kontakteja ja keinua alkuviikosta ja ei ongelmaa. Eli kisoja vaan lisää ja malttia ohjaajalle. Pakkovalssia kin testailtiin ja kyllä se treenissä toimii joten uskallettava vaan tehdä kisoissakin.

Tehon elämää!

Mä oon huomannut että tosi monet koirat ja muutkin eläimet on saanut nyt Facebookissa omia fani sivuja. Mäkin olisin halunnut mutta mun ihminen sanoi että oon vielä liian nuori kirjoittamaan someen. Koska en saanut omia fani sivuja ajattelin kirjoittaa tänne. Mun mielestä toi ihminen ei oo kertonut varsinkaan musta tarpeeksi kattavasti. Sen pitäisi enemmän muutenkin muistaa kertoa kuinka mahtava oon!

Ensinnäkin mä oon siis Teho täytin just kokonaisen vuoden ja oon tietty bordercollie jos ette oo aikaisemmin sitä huomannut. Mä oon ruskea-valkoinen ja mun turkki on just sopiva. Muutenkin mä oon sellainen atleettinen ja solakka. Sanoisin että aika täydellinen siis! Mä laitan musta kuvan tähän niin voitte itse ihailla!

Mä käyn mun ihmisen kanssa harjoittelemassa kaikenlaista tärkeää lähinnä aksaa ja paimennusta ja sen sellaista. Mä oon molemmissa jo ihan tosi hyvä vaikka mun ihminen sanoo että mun tarvitsisi kuunella sitä enemmän. En tajuu miksi?! Onko sillä muka joku paimennusvietti?! Ei taida olla siksi sillä on mut ja mulla mun vietit. Agilityssä mä meen hirveetä kyytiä ja välillä ärsyttää kun ei toi ihmis raukka oikeen kahdella jalalla edes mun perässä pysy. Ja miten kummassa mä voisin tietää minne mennä kun ei se oikeen ajoissa kerro! Mun veli Keiko kertoi että mä opin aikanaan lukemaan sitä kummaa huitomista ja heilumista. Sekin kuulemma oppi.

Mulla on myös kaksi veljeä. Kärttyinen Keiko se on kanssa paimen ei kuitenkaan saman rotuinen kun mä. Se on iso ja ruskea ja tosiaan aika kärttyinen. Se on meistä komesta vanhin jotain 7 vuotta! Ihminen aina lellii sitä ja se saa ruuan ja kaiken eka. En tajuu?! Sen ei edes aina tarvi istua ennen ruokaa! Ruoka vaan laitetaan sen eteen! Mä sentäs joudun aina jotain pientä tehdä! Ulkona se joskus juoksee mun kanssa mutta ei se kyllä kauaa jaksa ja sitten se haluu juosta vaan yksin! En tajuu?! No se Keikosta en keksi siitä oikeen muuta kerrottavaa kun se on musta aika tylsä. Yhden jutun muistin siitä vielä! Se varmaan pääsis mihin tahansa elokuvaan jos vaan hakis kun se on taitava näyttelijä! Silloinkin kun mä muutin näiden luo Keiko esitti pitkään ettei mua ole olemassakaan! Jotain puoli vuotta! En kyl tajuu miksi?! Laitan se kuvan tohon alle niin tekin näätte mikä se on koiriaan!

Sitten on vielä Keesi. Keesille on tapahtunut varmaan pentu vaiheessa joku tapaturma tai sairaus kun se on niin.. No katsokaa itse toi kuva.. Joo varmana joku häiriö sen kasvussa tai jotain.

Mulle kyllä väitettiin että Keesi on jotain pientä rotua en muista vaan mitä. Tän rodun kuulemma kuuluu olla tollasia pieniä. En ihan usko! Mä oon kyllä nähnyt myös hallilla noita kääpiöksi jääneitä eikä ne kaikki näytä edes Keesiltä eli varmana joku sairaus tai hoitovirhe! Mua ei niin vaan huijata! Keesi on kuitenkin ihan okei noin muuten. Mä salaa painin sen kanssa ja juoksen. (ei saatais sisällä painia ja juosta) Keesilläkin kyllä välillä viiraa vähän. Että onneks ihmisellä on mut! Mulle on kerrottu että Keesi on käynyt nuorempana jossain näyttelyissä ja että se on muotovalio! Mitä lie sekin meinaa. En tajuu!?

Sit meillä asuu vielä se mies. Siitä nyt ei riitä edes sen vertaa juttua että viitsisin edes aloittaa.. Enkä laita muuten siitä kuvaakaan!

En viitsi kertoa mun ihmisestä nyt mitään kun kuulin että se vie mut ens viikolla treenaamaan. Ettei se vaan peru..


T: Teho

Loma on ihmisen ja koirien parasta aikaa!

Kesä on jo pitkällä. Päivitysten puute ei johdu siitä etteikö meille olisi mitään tapahtunut vaan ehkä enemmänkin siitä ettei ollut aikaa kirjoittaa. Nyt kuitenkin ollaan lomalla! Kaikkea on tapahtunut enkä varmaan muista edes kaikesta kirjoittaa! :D

Kesäkuussa Keesi kisasi yhdet kisat Hurtta areenalla 10kk kisatauon jälkeen. Treenejäkään ei ennen kisoja ehtinyt tulla kun parit. Tuloksena 5, 0 ja Hyl. Kaksi ekaa rataa tosi hyviä taukoon nähden ja vikalla mulla sitten pakka hajoili.

Sm-kisoihin osallistuttiin Suomen Schipperke kerhon joukkueessa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun yhdistys lähetti oman joukkueen. Keesi starttas joukkueen komantena. Mä kävin ennen rataa kaikki mahdolliset tunteet "mä kuolen" ja "tää on niin siistiä" väliltä. Eipä oo hetkeen jännittänyt noin paljon.

 Jännitys näkyi suorituksessa sekä en tajunnut mennä ajoissa loossiin. Loosissa Keesi haisteli ja meinasin seota! :D Helppo työ siis Keesillä lähteä matkaan varsinkin kun hän jos kuka tarvitsee määrä tietoisen jämäkän ohjeistuksen. Tämä kaikki mun epävarmuus kostautui ja Keesi varasti lähdöstä jonka seurauksena eka rima alas. Mä oon silti meistä ylpeä koska kokosin itseni ja sain Keesin tuleman ohjauksiin vaikka yleensä varastettu lähtö tarkoittaa että Keesi tekee oman radan koska ohjaaja on kyvytön häntä ohjaamaan. Aan alas tulossa en vaatinut tarpeeksi ja Keesi hyppäs sen. Muuten meno oli meidän näköistä ja oloista. Tehtiin sitä mistä tykätään eniten, mentiin täysillä sen enempää varmistelematta. Hyvä Keesi!

Keikon jalkaan (varpaasen) ilmestyi alku kesästä patti. Alkuun se ei häirinnyt ja oli aika pieni. Pian patti kuitenkin alkoi vaivata ja hankautui rikki. Patti poistettiin 11.7 leikkauksessa. Tikit Keiko sai nyt maanantaina pois mutta jalka ei ole parantunut ihan toivotulla tavalla ja jatkamme sen parantelua suihkuttelun ja rasvauksen muodossa. Sidettä Keikon ei kuitenkaan tarvitse enää käyttää mikä on hyvä koska jalka hikoili paljon siteessä ja se tietenkin hidasti paranemista. Keiko on siis taukoillut kaikesta treenaamisesta. Harmi kun olin ajatellut kisata sillä kokeeksi muutamat startit. Pääasia on kuitenkin että hän on kunnossa. Keiko toki toivoo että jalka olisi pian edes uima kunnossa. Tänään tuli tieto että kasvain oli hyvänlaatuinen eikä sen enää pitäisi uusia.

Tehon on ollut kesällä kiireinen. Hän on ahkerasti treenannut paimennusta. Teho on syttynyt lampaille. Olemme päässet mukavasti harjoittelemaan koko kesän vähintään kerran viikkoon. Elokuussa käydään kahdesti viikossa. Töiden alkaessa varmaan taas sitten hidastetaan vähän pakon edestä tahtia. Laji on ehdottomasti vaikein kokeilemistani lajeista mutta olen kyllä jo ihan hurahtanut ja innokas oppimaan. Teho on osoittanut että sen kanssa on järkevää jatkaa lajia. Paimennuksesta on nyt sitten tullut Teholle toinen päälaji katsotaan mihin meidän rahkeet riittää.

Tää on mun lempi kuva Tehosta jotenkin hieno tunnelma! 

Paimennus on myös lujittanut mun suhdetta Tehoon ja auttanut ymmärtämään paremmin millainen koira hän oikeastaan on.

Agilityä Teho on päässyt myös treenailemaan. Siinä ollaan mielestäni ihan hyvässä mallissa ohjauksia ollaan tehty eniten ja nyt aloitettiin puomi treeni johon Teholle tulee pyssärit. Teho oppii nopeasti mutta jää herkästi liikkeeseen kiinni ja sitä varmaan sitten seuraavaksi pitäisi mahdollisimman paljon työstää.

Elokuun puoli välissä ollaan menossa kuviin ja odottelen niitä jo kauhun sekaisin tuntein toivoen toki parasta. Keesi tulee kanssa kuvauksiin mukaan. Siltä kuvataan selkä ja kyynärät ihan mielen kiinnosta kun niitä ei ole aikaisemmin kuvattu.

Teho täytti 13.7 vuoden. Synttäreitä vietettiin kotona ja Teho sai kakun.  Taidan kirjoittaa ekasta vuodesta ja sen onnistumisista ja haasteista ihan oman postauksen tässä piakkoin.

Tehon kuvat: Sanna. Keesin Keikon kuvat Sonja. Kiitos molemmille!