Pyh ja eka!

Ei voi sanoa että varsinaisesti olisin mikään vuodenvaihtumisen suuri fani. Vuoden viimeinen päivä sekä ensimmäinen herättävät mussa ahdistusta ja surua. Tämä päivä onkin ollut melko ankea sen lisäksi että koirat on pakko levossa. Keesi on yskinyt pari päivää. Tänään yskimistä ei ole pahemmin ollut joten toivonkin että pääsemme pian karanteeni vaiheeseen.

Tulisipa jo kevat sulaisi lumet ja ajatukset voisi siirtää treenikentille. Talvessa ei näin toko ja agi harrastajan silmissä ole mitään mukavaa. Pelkkää pimeää, kylmää, liukasta ja ankeaa. Viime päivät on satanut vettä ja mä toivonkin että sataa lisää ja lumi sulais pois. Talvi vois mun puolesta olla nyt tässä. Niih!

Keesi on ollut melko mahdoton tänään nukuin ja heräsin siihen että kaveri kiskoo mun aamutakin hihaa sekä ärjyy. Kun aktiviteetit on potilaalta viety tulee siitä vihainen. Keiko taas mököttää, huokailee ja tuijottaa mua paheksuvasti.

Oli miten oli pahin on nyt takana ja huomenna meno on taas astetta parempi! Hyvää alkanutta vuotta!

Potilas ja Ylilääkäri