Mistä tietää kevään tulleen? Mä herään kevään merkeihin viimeistään kun mieleen hiipii ajatukset kevään/kesän koulutuksista, kokeista, kisoista, näyttelyistä ja matkoista! Sen jälkeen muhun iskeekin paniikki. Minne ilmottaisin koiria? Mitä kisataan minäkin viikonloppuna? Mitkä tapahtumat tarvitsee karsia? Miltä tilin tilanne näyttää? Miten välttyä tupla buukkauksilta? Mitä jos unohdan ilmoittaa tai ei mahduta mukaan? (Viikonloppu kesällä ilman koiratapahtumaahan olisi ihan kamalaa!!)
Joka kevät sama juttu siitä lähtien kun Keiko on mulla ollu.. Joka kevät myös päätän että ensi keväänä en panikoi.. Viime vuonna meidän kalenteri oli aika hurjan näköinen ja mä olin loppuvaiheessa hurjinta pyöritystä jo väsynyt juoksemaan kaiken mailman tapahtumissa..
Silloin kysyin itseltäni mitä järkeä? Mitä järkeä on sijoittaa kaikki rahansa ilmottautumis maksuihin? Bensakuluihin? Koiriin ylipäätänsä? Mitä järkeä on kisata niin paljon että ohjaaja tuntee itsesnsä väsyneeksi? Väsyneeksi omaan rakkaaseen harrastukseensa?! Mitä järkeä on panikoida siitä miten viettää vapaa-aikaansa?
Jonkin verran olen saanut kuulla ihmettelyäkin kun mun kaikki aika ja raha menee koiriin ja onko se nyt järkevää? Ehkä se ei olekkaan.. Mutta jos mietitään mihin mun ikäisillä vähän yli pari kymppisillä sitten menee aika ja rahat. Kavereiden kanssa juhlimiseen. Leffassa ja kahviloissa istumiseen. Shoppailuun. Onko toi nyt sit järkevää! Ei minusta.. Varsinkaan se pää täyteen joka viikonloppu meininki..
Ainakin minulle jää muistot ja ehkä pari rusettia muistoksi aikani rahojeni vastineeksi. Mitä jää noille pää täyteen tyypeille? Oksennuksen tahraamat vaatteet, pari muistikuvaa jotka haluaisi samantien unohtaa ja paha olo? Jokatapauksessa tulos on sama eli tyhjä lompakko!
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka viiskyt postausta mutta koska nyt on kiire töihin, ei ehdi.. Joten sen enempää kritisoimatta kenenkään tekemisiä totean että antaa kaikkien kukkien kukkia. :D Ja minun tekemisethän on järkeviä koska minä rakastan harrastustani!
Ja palatakseni alkuperäiseen aiheeseen eli siihen kalenteriin joka pursuaa ja tulee olemaan täynnä tänäkin vuonna. Yritän kuitenkin pitää homman kasassa viime vuotta paremmin sekä nauttia täysillä joka kilpailusta ja tapahtumasta. Olenhan kuitenkin sijoittanut siihen kaiken vapaa-aikani sekä rahani! :D
Hauskaa kevättä ja kesää kaikille lukijoille ja heidän karvaisille raha syöpöilleen!
Hyvin usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran!
Hyvää kevättä myös sinne :) Erinomainen kirjoitus, vaikkakin mulla onkin menossa ensimmäinen kevät tyhjätaskuna.
VastaaPoistaMutta samoja asioita olen pohtinut ja olen enemmän kuin tyytyväinen, kun ei tarvitse enää selitellä miksei shoppaile ja juo päätään täyteen joka viikonloppu. Aina on ainakin yksi hyvä selitys matkassa niille sitkeimmillekin kysyjille, koira.
Musta on ollut kanssa jännä huomata, miten on kohdannu ennakkoluuloja nuoren ikänsä suhteen (no 22v tänä vuonna). Kasvattajakin ihmetteli, että eikö me tehdä mitään tuommoisia nuorten juttuja :D Tehdäänhän me, niitäkin, mutta harvoin. Koirat on mulle perheenjäseniä ja niiden kanssa tekeminen se mun harrastukseni. Mielummin minä laitan rahani koiriin kuin viinaan ja vaatteisiin (no okei, urheiluvaatteisiin voisin sijoittaa vähän enemmän)!
VastaaPoistaVoih, tiedän tunteen :D Tosin ihan joka viikonloppua en kansoita, mutta ei sitä terve voi väittää olevansa, jos ilmoittaa helmikuun lopussa koiraana heinäkuun kisoihin..
VastaaPoistaMirmeli Jep eipä ole koirien tulon jälkeen niin usein päätä särkenyt.. ;D
VastaaPoistaKatja mä oon aina ollut tekstiiliharrastaja joka lajissa ja asiassa joten eipä ole se mun kohdalla muuttunut. Ja niin se vaan on kun vehkeet ja pelit on vimpan päälle ei harmita ne epäonnistumiset niin paljoa! :D
Lotta eipä tuo nyt kovin terveeltä vaikuta hyvä että muutkin harrastajat on vähän vinksahtaneita! :D
Mulla nimenomaan on niin, ettei oo koskaan päätä särkenyt juomisen takia, en oo koskaan ollut edes kännissä. Koira on mulle vaan nerokas 'tekosyy' muutenkin valitsemalleni elämäntavalle. Toki jos olisin ennen elänyt toisin, olis sekin muuttunut, koska koirailu vie jokatapauksessa aika täyspäiväsesti mennessään. Työt vaan meinaa haitata harrastuksia :D
VastaaPoistaMun mielestäni ne rahat eivät mene koiriin, vaan ihan sinuun itseesi, sillä koirathan ovat SUN harrastuksesi ja ne liittyvät nimenomaan SUN harrastuksiisi. Jatka vaan samaan tahtiin, niin sulla on kiikkustuolissa ihan järjettömän paljon ihanaa muisteltavaa:D
VastaaPoistaKiti
Samaa mieltä. Rahat menevät harrastaessa itsensä toteuttamiseen. Jos harrastus tuntuu hyvältä ja tekee iloiseksi, voidaan puhua jo omaan hyvinvointiin sijoittamisesta. ;)
PoistaKiti taidat olla ihan oikeassa! TAAS! :D
VastaaPoista