Paluu treenihin!

Koska heräsin äsken ja luulin että nukuin pommiin. Huomasinkin että töihin ei tarvitsekkaan mennä kuin vasta puolenpäivän aikaan on hyvää aikaa päivittää. 

Pidettiin olosuhteiden pakosta melkein koko joulukuu taukoa agilitystä. Yleensä olen pitänyt 3-4 viikkoa taukoa tammi tai helmikuussa mutta nyt tauko tuli lusittua vähän aikaisemmin. 

Tehon kanssa käytiin sunnuntaina treenaamassa keppejä. Teho tykkää juosta siis rakastaa juosta! Tämä hankaloittaa vähän keppien opettelua kun sille tulee kiire eikä malttais pujotella vaan karkaa pois kepeiltä. Meillähän on ollut verkot käytössä ja niitä ollaan häivytelty. On kuitenkin ymmärtänyt idean hyvin ja tekee tosi hyvin kun kutsun keppien päässä. Mun liike on siis se vaikea juttu. Jatketaan siis treenejä kohti itsenäistä pujottelua.

Tehon este osaamisesta puuttuu myös keinu ja ajattelin aloittaa keinu treenit lähiaikoina. Rengasta pitää myös vahvistaa. Aata katsottiin myös sunnuntaina ja se tuntuu menevän aika kivasti puomin pohjilla mutta toki sitäkin vahvistellaan. 

Tehon puomista tykkään! Mun koirilla on aina ollut aika surkeat kontaktit ja Tehon kohdalla olen yrittänyt välttää saman virheen ja tähänasti näyttää hyvältä. 

Tänään Teholla tuli 18kk täyteen joten huomisesta lähtien se saisi osallistua virallisiin kilpailuihin! Miten aika juokseekaan. Pikku pennun tilalle on kasvanut nuori koirapoika! Virallisiin ei kuitenkaan osallistuta vielä pitkäänaikaan. Minnekkään ei ole kiire. 

Tulispa jo kesä! 

Keesi treenasi keskiviikkona ja sille tauko oli tehnyt hyvää. Se oli jotenkin kummallisen tyyni ja kuulolla mutta silti vauhtia ei puuttunut. Keesin keppi osaaminen nytkähti jo ennen taukoa eteenpäin mutta nyt musta tuntui että mä ihan oikeasti voin luottaa sen taitoihin. Kontaktit meni myös hienosti. Treeneissähän ongelma ei niin näy eli kisoissa sitten nähdään missä mennään. 

Keikon ja Tehon viikko treenit oli eilen. Keiko posotti radan nollana läpi mitänyt puomilla ei ihan laukka osunut täydellisesti. Muistuteltiin puomilla juoksemista ja saatiin kivoja toistoja siihen. Keikolla oli vauhtia tauon jälkeen normaalia enemmän.

Tehon kanssa piti tehdä keppejä mutta teinkin radan pätkissä kun en jaksanut lähteä keräämään verkkoja jotka oli levitelty ympäri hallia. Teho toimi hienosti. Itsellä enemmän opettelua sen ohjaamisessa. Se on kevyt kääntää enkä ole sellaiseen tottunut ja yliohjaamisella saan sen kieltämään. Muutenkin se on hauska yhdistelmä keveyttä ja voimaa. Etenee raivokkaasti suorilla mutta kääntyy kevyesti kun keiju! :D On tullut sen kanssa tunne että se sopii hyvin mun ohjaukseen ja tyyliin kunhan vaan itse muistaisin ettei se toimi niin kuin Keesi tai Keiko. Keesissä ja Keikossakin on keskenään eroja mutta tyyliltään ne toimii aika samallalailla. Niille usein sopii samat ohjaukset. Molemmat on vähän raskaita kääntää ja tykkäävät hypätä pitkälle. Teho on vähän erimaata. 

Kisaamisen olin ajatellut aloittaa nyt kuun viimeisenä viikonloppuna. Vielä pohdin kumpi kisaa ensin. Munhan ei pitäisi niin kisata koirilla sekaisin kun se sekoittaa mun ohjausta. Voi olla että Keesi aloittaa ja katsotaan suunnitelma sitten kontaktien sujuvuuden mukaan. Vaikeita päätöksiä kun Keikoa en haluaisi lähettää vilttiketjuun sillä ei ole kuitenkaan montaa kautta jäljellä. Se täyttää pian 8 vuotta ja ei enää valittavasti nuorru vaikka kuinka toivoisin. 

Tavoitteita 2017!

Toivon vuoteen paljon iloa, onnea ja erityisesti terveyttä meille kaikille!

Keiko:

-Jatkaa treenejä agilityn osalta
-Kisataan sen verta kun hyvältä tuntuu
-Tuloksellisesti olisi mukavaa jos saataisiin nostettua nolla prosenttia

Keesi:

-Jatkaa kontaktien vahvistusta erilaisilla treeneillä
-Kisata mahdollisimman paljon
-Löytää lisää hyviä rutiineja ja ajatuksia kisasuoritusten onnistumiseksi
-Nolla prosentin nostoa
-Keesi voisi myös käydä muutamassa näyttelyssä. Ehkä erkkarit ja messukeskus

Teho:

-Kisauran aloitus agilityssä & toimivat rutiinit myös Teholle
-Nousu ainakin kakkosiin
-Paimennuksessa perusasiat kuntoon: suunnat, haku, nosto ja poispäin ajo

Sinne meni vuosi 2016!

Vuosi 2016 piti sisällään paljon mietiskelyä. Monta kertaa mietin mihin olen menossa ja miksi. Vastauksia avoimiin kysymyksiin ei ole vielä niin paljon kuin toivoisin saatika että oltaisiin päästy toiminta vaiheeseen. No ehkä 2016 aloitti jotain minkä 2017 lopettaa. Ainakin toivon. Vuoteen on mahtunut perhe piirissä paljon menetystä ja surua mutta myös niitä onnen tunteita jotka kyllä jäivät vähän surun varjoon.

Alkuvuosi meni kokonaan ensin talon etsintä puuhissa ja sitten muutto hommissa ja syksyllä aidan rakennus vei aikaa. Suurin saavutus menneelle vuodelle on tietenkin tämän talon osto. Ollaan kaikki viihdytty täällä hyvin.

Tulosten perusteella meillä ei mennyt mitenkään  loisteliaasti tämäkään vuosi. Mutta koska ei huvittaisi ajatella taas yhden kuluneen vuoden perusteella että oltiinpa surkeita en ajattele! Vaikka ei tänäkään vuonna saatu nollia raavittua kasaan ei se tee ainakaan koirista huonoja. Me kamppaillaan edelleen saman ongelman parissa ettei ylletä kisoissa omalle tasollemme. Monta eteenpäin vievää asiaa on tullut kuitenkin ymmärretty ja eteenpäin on menty. Ei vielä tarpeeksi mutta vähän kuitenkin.

Alla punaisella mitä olen vuoden alussa kirjoittanut:

 Keiko täyttää ihan pian 7v. Sille en aseta mitään sen kummempia tavoitteita. Toivon että se pysyy terveenä ja voin treenata sen kanssa vielä ainakin tämän kauden ahkerasti agilitya. Kisataan mitä kisataan. Ehkä innostun sen kanssa jostain uudesta tai palaan jonkun vanhan harrastuksen pariin?! Mua huvittaisi myös ilmoittaa Keikoa näyttelyyn. Mutta se vaatisi muutaman todistuksen hankkimista kennelliitosta.

Treenattiin ihan normaalisti ja Keiko voi muuten koko vuoden hyvin paitsi kesällä varpaasta poistettiin hyvälaatuinen patti. Keiko kisasi 13 starttia vuoden aikana. Niistä 7 HYL, 3 vitosta, 2 nollaa ja yksi 10. Virheet oli lähinnä ohjausvirheitä ja mielestäni Keiko on ollut menneenä kautena oikeen mukava vietevä ja löydettiin pitkän tauon jälkeen kisoihin super hyvä fiilis! En nää mitään syytä etteikö voitaisi tulevana kautena jatkaa just siitä mihin jäätiin :) Keiko ei käynyt näyttelyissä ja tehtiin oikestaan vaan agilityä.

Keesi ottaa revanssia viimevuoden tavotteista. Eli ne SM-nollat. Olisi hienoa päästä osallistumaan ensimmäistä kertaa. Ennenkaikkea toivon että tänä vuonna löydettäis se yhteinen kupla jossa molempien on helppo ja hyvä tehdä kisasuoritusta. Keesi saattaa myös käydä jossain näyttelyssä jos sillä on kesällä tukka.

SM- nollia ei saatu. Eikä oikein löydetty sitä kuplaakaan. Aina hetkittäin tuntui että nyt se löytyi mutta ei sitten ollutkaan sitä mitä ajattelin. Ihan nyt loppukaudesta kuitenkin löysin jonkinlaisen rauhan tehdä ja tehtiin kivoja ratoja hyvällä tunteella. Siitä sitten jatketaan eteenpäin. Sm-kisojen tunnelmaa päästiin kuitenkin maistelemaan schipperke kerhon joukkueessa ja kiva kokemus oli. Startteja vuoden aikana 21. 16 HYL, 3 viitosta ja 2 nollaa. Keesi ei käynyt näyttelyissä kesällä. Ajelin sen kesäksi. Voittaja näyttelyihin kuitenkin osallistuttiin. Keesi kävi myös selkä ja kyynär kuvissa hienoin tuloksin.

Sitten pikku Teho. Hänellä riittää opittavaa ja ihmeteltävää. Tehdään agilityyn pohjia pennun ehdoilla. Opetellaan pohjia tokoon vaikkei niitä kisatavotteita sillä puolella olekkaan. Toivottavasti päästään paimentamaan paljon. Jos Tehon kehitys jatkuu samaa rataa niin sitten luustokuvat pian 1v synttäreiden jälkeen.

Teho harjoitteli ahkerasti. Suurin osa esteistä on hanskassa enemmän tai vähemmän. Keppejä ei vielä osaa, rengas ja Aa vaatii vielä vahvistusta. Kisa ikäkin tulee pian täyteen. Häiriöitä sietää jo paljon paremmin muutenkin hallilla olo on huomattavasti helpottanut mistä olen kovin iloinen. Yhdet epikset käytiin myös. Tokosta ei sitten sen kummemmin innostuttu. Perus juttuja toki tehtiin. Lampaille Teho syttyi ja paimennettiin jokseenkin säännöllisesti. Lajista muodostui toinen päälaji jota tehdään mahdollisuuksien mukaan niin paljon kun pystytään. Luusto kuvissa käytiin myös. Tulokset ihan puhtaat noin muuten mutta kaksi yhteen kasvanutta nikamaa löytyi kaularangasta. Ne ei ole vaivanneet ja toivon ettei vaivaa tulevaisuudessakaan.

Uudet tavoitteet omaan postaukseen.

Helsinki Winner 2016 & Voittaja 2016!

Keesi oli ilmoitettu pitkän tauon jälkeen. Noin 2,5 vuotta edellisestä näyttelystä vierähtänyt ja oli kyllä kiva käydä pitkästä aikaa. Keesi tykkää kovasti näyttely touhuista ja on taitava esiintyjä. Aamulla jo taisi tajuta mihin mennään kun piipitti jo ovella. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa Schipperke tuttuja ja jutella niitä näitä.

Winnerissä tuomarina Harry Tast.

"6v. Rungossa oikeat mittasuhteet ja raajakorkeus. Hyvä ryhti. Oikea päänmuoto. Voimakas purenta. Korrekti raajarakenne. Lyhyt rintakehä ja alalinja ylös vetäytynyt. Erinomainen karvan laatu. Säännölliset kevyet liikkeet."

ERI VAK4 

(c) Samuli Perälä

Voittajassa tuomarina Tarja Löfman

"6-vuotias, erinomaisen tyyppinen ja kokoinen uros. Oikeat rungon mittasuhteet ja vahvuus. Hyvä purenta. Hyvät pään mittasuhteet ja kiila. Oikean malliset korvat, jotka voisivat olla pienemmät. Erinomainen säkä ja ylälinja. Rintakehä voisi olla syvempi. Liikkuu sivulta hyvin. Erinomainen karvalaatu."

ERI SA VAK2 PU2 VARACA

Läheltä se liippas mutta ei sitten ihan kuitenkaan. Keesi on yleensä kelvannut tuomarille kun tuomarille eikä siinä mitään suuria virheitä olekkaan. Olishan se nyt ollut kiva viedä titteli kotiin mutta nyt näin tälläkertaa. Keesin kanssa on kiva käydä se pärjää aina tasaisesti, tykkää esiintyä ja kantaa itsensä hienosti.

Katsoin koiranetistä että sunnuntain Eri oli Keesin 18:sta Eri peräkkäin. SA on näistä kerroista jäänyt saamatta vain kolmesti. Ja paras uros kehässä Keesi on näistä sijoittunut 13 kertaa. 

Tälläkertaa ei myöskään tullut ihan hirveästi osteltua. Herkkuja toki pojille mutta tarvikkeita ei niinkään. Keikolle ja Teholle oli listalla muutama juttu mutta en sitten kuitenkaan sovittamatta uskaltanut hankkia. 

Kiva viikonloppu jokatapauksessa! 

Tehon ekat epikset ja treeneistä.

Ollaan treenattu ahkerasti. Teho treenien pääpaino on ollut kepeissä. Muutamat palat verkkoja on jo häivytetty ja muutenkin etenee ihan kivasti niissä. Keesi on panostanut kontakti osaamiseen palattiin vahvistamaan itsenäistä paikan hakua ja on yritetty pitää treenit vaihtelevina ja hauskoina. Keesissä on näkynyt mukava muutos se on aktiivisempi ja yrittää kyllä kovasti tehdä oikein. Toivon että muutos kantaa joskus vielä kisaradoille. Keiko on tehnyt oikeastaan vaan ratoja ja juossut puomia. Nyt kuitenkin tuli muutama idea joita haluaisin kokeilla A:alle. Kisoista kun otettiin viimeksi A:alta monta virhettä. Keiko kisannut kahdet kisat tässä välissä. Vitosia, kymppejä, muutama hyl sekä yksi nolla tehty.

Teho aloitti "kisa" uransa eilen epiksissä. Ilmoitin sen vaan möllimölli luokkaan jossa putkia sekä hyppyjä. Rimat 40cm. Olisi ollut kiva kokeilla vähän korkeammilla rimoilla mutta näin nyt tälläkertaa. Alkurata meni hyvin ja Teho hyvin kuulolla. Ihan lopussa en kunnolla näyttänyt hyppyä ja Teho ehti suorittaa muutamat ylimääräiset hypyt ja loppu suorakaan ei oikein sujunut. Koira kuitenkin toimi hienosti vaikka hallissa sitä ahdistikin sisään tullessa ahtaus ja oli vielä lähdössäkin selkäkarvat pystyssä. :D Mutta unohti pian kaikenmuun kun näki esteet.

Mia ja Maico onneks hoiti tulos puolen ja tulivat toisiksi hienolla nollalla! :)

Kisa fiiliksiä!

Kisattiin viikonloppuna pitkästä aikaa. Olin hurjana ilmoittanut molemmat kun niin sopivasti Hurtta areenalla la minit ja su maksit. Jo viikolla tuli olo että eipä huvittais mitkään kisailut. En ollut tunteesta sen kummin kuitenkaan huolissani kun tuntuu olevan vakio tunne pitkän tauon jälkeen. Eikä muute poistu jos vaan odottaa. Kyllähän mä kisata tykkään ja radalla on aina kiva viilettää mutta se kaikki odottelu, keskittyminen ja ajatuksien kasailu ei vältämättä ole sitä kaikkein rentouttavinta puuhaa raskaan työviikon jälkeen.

Jo perjantaina oli töissä hiukan flunssainen olo ja la aamuna olo ei ollut parantunut. Lähdettiin kuitenkin Keesin kanssa hallille katsomaan kestääkö kunto juosta neljä rataa. Muut koirat sai jäädä kotiin. Keesin kanssa on kyllä kiva olla kaksistaan eikä se raasta mun hermoja yhtään niin kuin laumassa välillä tekee. Tultiin vähän myöhässä paikalle mutta ehdin hyvin ilmoittautua ja kävelyttää Keesin. Startattiin ihan alussa. Tykkään olla alussa kun sitä raastavaa odottelua ei ole turhaan.

Eka rata hyppäri. Tykkätään hyppäreistä kun saa vaan mennä! :D Ihan  hyvä rata uhdessä kohtaa hiukan yli ohjasin Keesi yritti kieltää/kääntyä riman päällä ja rima alas siitä. Eli vitosen kera maaliin. Alussa yksi valssi myös hiukan levähti. Etenemä 4,56 ja parantamisen varaa kuitenkin jäi.

Tokalla heti alussa levähti valssi ja tais käsikin siinä heilauttaa niin Keesi lähti lukemaan kauempana ollutta hyppyä ihan  oikein kun huidoin. Aalta tuli läpi vaikka olin ihan varma että pysähtyy. Jätettiin Leikki kesken.Keesi ehti taas suorittaa aan ja puomin omin lupineen kun en ottanut heti syliin. Pitää muistaa heti napata se kyytiin jos virhe sattuu. Ei ollenkkaan hyvä että saa tehdä itse kun palkkautuu siitä sitten.

Kolmas rata hyppäri. Reinalta näytti tosi vaikealta mutta kun olin tutustunut olin tosi innoissani radasta. Oli erilainen ja kivoja kohtia päästä tekemään ja kokeilemaan. En tehnyt yhtä mun rutiineista kun ajattelin että kiire radalle. (startattiin tokana) Mikään kiire ei ollut kuitenkaan ja kostautui sitten moinen pelleily kun unohdin radan! En pystynyt jatkamaan rataa ja mentiin pois.

 En tiedä mikä muhun meni ehkä halusin niin kovin onnistua tällä radalla ja meni yli yrittämiseksi sekä se etten tosiaan tehnyt sitä kaikista tärkeintä rutiinia. Menin jäähkäämään ja olo oli tyrmistynyt ja pettynyt. Oli vaikea kasata itsensä ja työntää oma tyhmä virhe pois mielestä. Harmitti myös tosi paljon kun rata oli niin kiva ja olisin kovasti halunnut sen tehdä. Harkitsin kotiin lähtöäkin. Tiesin kuitenkin että jos lähden kotiin on mörkö kohdattava viimeistään seuraavana päivänä.

Vikalle agiradalle lähdin ajatuksella että tehdään huolella ja tarkasti ja en saa välittää ajasta, etenemästä tai sijoituksesta. Päätin yrittää tehdä kontaktit huolella. Onnistuttiin tekemään siisti nolla. Tiedättekö sellainen perus siisti. Eli semmonen mitä me ei yleensä harrasteta! :D Kontakteilla paloi aikaa mutta Keesi otti ne kaikki ja lähti vasta luvan kanssa. Näitä täytyy nyt vaan tehdä jotta kisakontakteihin tulee joku tolkku. Mä oon vaan niin luokattoman huono tässä asiassa kun toki olisi kivaa vaan juosta mahdollisimman nopeasti rata läpi. Mutta en nyt usko että oikeastaan on muuta mahdollisuutta saada Keesi heräämään tähän asiaan. Treeneissä se tekee hyvin. Muutama idea tuli kuitenkin mieleen mitä voitaisiin treeneissä kokeilla. Hankalaa on kun Keesiä ei treeneissä saa samaan mielentilaan mitä kisoissa on.

Sunnuntaina flussasta ei ollut tietoakaan mitä nyt hiukan kurkkuun sattui aamulla. Olisin halunnut mennä Keikon kanssa kaksistaan mutta otettiin Teho kuitenkin mukaan autoon nököttämään kun sillä ei mitään ohjelmaa koko viikonloppuna niin ajattelin että se hiukan väsyy kun tulee edes mukaan.

Ekalta radalta vitonen. En ohjannut toisiksi viimeistä hyppyä huolella ja Keiko tuli siitä ohi. Hups..

Tokalla radalla tehtiin nolla. Kontaktit Keiko hiippaili mutta maltoin antaa sen tehdä kuitenkin loppuun ja hyvä niin.

Kolmannella päästin liian aikaisin ohjauksesta ja Keiko livahti väärään putkeen.

Vikalla radalla kontaktit jo nopeemmat mutta harmiksi kolmanneksi viimeisellä esteellä työnsin vahingossa takaakiertoon vaikka edestä piti mennä. Keiko lukee takaakierrot nykyään tosi helposti ja tässä se nyt vähän kostautui kun en ollut huolellinen.

Keikon radat meni ihan yli odotusten ja meillä oli ihan super kivaa! Ei jääty harmittelemaan virheitä vaan jatkettiin täysillä eteenpäin just niin kun Keikon kanssa pitääkin. Eikä otettu yhtään kontakti virhettä!

Uskalsin myös tehdä niitä meille sopivimpia ohjauksia ja mielestäni löysin molemmille hyvät linjat ja ohjausvalinnat. Eli ainakin siinä tuntuu kehitystä tulleen. Nyt vaan täytyis saada ne rutiinit kuntoon eli lisää kisoja vaan.

Maanataina flussa sitten iski täydellä teholla ja olen ollut nyt sairaana kotona. Treeneihin ei ole ollut mitään asiaa. Tänään yritin töihin mutta tuli niin huono olo että lähdin kesken pois. Nyt lepoa ja toivon että sunnuntaina olisin edes jossain kunnossa. Keiko nimittäin ilmoitettu kisaamaan sipooseen.

Tehoa vähän riipii tälläinen tekemättömyys mutta onneksi edes aita alkaa olla siinä kunnossa että Teho ja Keiko on päässyt pihalle leikkimään ja juoksemaan. Välillä Keesikin intoutuu niiden kanssa juoksemaan kun haisteluiltaan kerkeää.

Mietteitä treeneistä!

On ollut taas vähän kiirettä ja väsymyskin ajoittain vaivaa. Tää pimeys ei sovi mulle..  Viikko treenissä ollaan kuitenkin käyty aika ahkerasti muutamia on jäänyt väliin mutta noin muuten.

Tehon puomi etenee hurjaa tahtia ja kun se kerta lähti noin nopeasti sujumaan niin otettiin kepit työn alle. Niitä lähdettiin rakentamaan verkoilla. Parit treenit nyt alla ja Teho on tajunnut idean.  Olisin halunnut vaihtaa verkot ohjureihin parin treenin jälkeen mutta meidän seuralla ei ole ohjureita niin nyt tehdään sitten verkoilla koko projekti.

Rimat on ollut jo hetken aikaa korkeampia. Takaakierrot on hiukan tökkinyt korkeammilla kun tulee liian lähelle eikä jää tilaa ponnistaa. Eli menee sitten ali mutta tähänkin on päästy puuttumaan ja kyllä se siitä.

Meidän seura aloitti nyt talvikaudella uuden kolmen kentän systeemin eli häiriotä riittää ihan tarpeeksi. Kentät kyllä rajattu aidoilla mutta verkosta näkyy ihan hyvin läpi. Aluksi mua hirvitti Tehon kanssa koko systeemi se kun helposti kiihtyy muiden tekemisestä ja saattaa yrittää lähteä toisen koiran liikkeen perään. Mietin että tuleeko sen tekemisestä mitään mutta hienosti se on häriön kestänyt ja keskittyy omaan tekemiseensä. Toki jos jätän sen yksin ja keskityn johonki muuhun ilman että se on käskyn alla alkaa muiden tekemiset nopeasti kiinnostamaan.

Mutta nyt olen tosi vakuuttunut että tää on ihan parasta ja just sitä mitä tarvittiin että edistytään asian kanssa. Joudun treenaamaan mukavuus alueen ulkopuolella ja onnistumisien kautta saan tarvittavaa luottoa tuohon ipanaan. On ollut myös ilo huomata ettei Teho riehu ja kilju enää odottaessa kun toisilla puolilla tehdään vaan odottaa suht kiltisti tolpassa kun tutustun rataan. Toki ei ihan vielä tee mieli viedä sitä ihan lähelle katsomaan kun joku kiihkeämpi koira suorittaa. Hiljaa hyvä tulee :D

Mutta olen aika vakuuttunut että kun talvi kausi on ohi ei mikään kisa häiriö pitäisi olla Teholle liian vaikea :D

Mä olen joskus tainnut tännekin mainita ettei pennut ole niin mun juttu ja pentutreenitkin on aika tylsiä! :D Mutta kyllä nuorta koiraa on kiva treenata se kun ihan joka kerta oivaltaa ja omaksuu uusia asioita vauhdilla! Onnistumisen tunteita tulee ihan viiden minuutin treenissä ihan huikea määrä!

Teho on nyt melkein 15kk vanha eikä ole tarkoitus kisata heti kun kisa ikä tulee täyteen mutta varovaisesti voisi asettaa tavoitteeksi että kun ulkokausi on alkamassa oltaisiin aika lailla kisa valmiita. Mutta sen näkee sitten ollaanko vaiko ei.

Keesin treenit sujuu hyvin aina silloin kun mä olen hyvä :D Ollaan treenattu lähinnä rataa ja kontakteja eli niitä mitä nyt pitääkin tehdä.

Keiko on omissa treeneissään ollut tasainen suorittaja. Jos ei ekalla niin sitten tokalla yrittämällä ollaan päästy radat puhtaasti läpi. Puomia on saanut lisäksi juoksennella. Välillä juoksee hyvin mutta vaikeaa on jos on treenattu paljon ratoja missä on puomilta käännytty ja sen jälkeen kun mennäänkin suoraan ja sais mennä ei tahdo rento laukka irrota. No taitaa olla ikuisuus projekti tämä ja pääasia on ettei Keikoa ahdista treenata asiaa. :)

Muuten vapaa aika on kulunut edelleenkin aidan rakennuksessa. Enää ei ois paljon ja nyt täytys vaan jaksaa vikat osat laittaa ettei talvi yllätä..

Kuvat on Sonjan ottamia parin viikon takaiselta Schipperkejen syysleiriltä.