Meillä elämä jatkuu rauhallisena. Keesi ahkeroi keskiviikkosin Niinun treeneissä ja jokatoinen pe omatoimisesti sporttiksella. Keesin kanssa on huippua treenata se jaksaa olla innostunut ja pitää vauhtia yllä vaikken mä olekkaan vieläkään päässyt peloistani että Keesin motivaatio loppuu päivänä minä hyvänsä. Keesi jaksaa myös yllättää kuinka taitavasti se lukee ohjauksia ja selviytyy tuollakin vaikeista kohdista oikeen mallikkaasti. Tosin pienissä pätkissähän me tehdäänkin. Omatoimi treeneissä Keesi on keskittynyt keppeihin ja Keinuun. Keinussa Sonja auttoi ymmärtämään missä vika ja miksi se Keesi lentää! :D Nyt sitten sitä korjataan :)
Keiko lepäilee ja pyörii menossa mukana. Keikossa alkaa näkyä jo kaipuu tekemisen pariin kun tuo mulle usein aarteita (siis roskia ja muita juttuja mistä mä varmasti olen kiinnostunut. ;D) Keiko on myös tavallista leikkisämpi ja muiden koirien kanssa ois hurjan kiva leikkiä. Muuten Keiko on kestänyt treenaamattomuutta oikein hienosti. Kiltti kelpie.
Tänään pojat kävi Annalla hoidettavana Keesi ekaa kertaa jaKkeiko toista kertaa. Keiko oli huomattavasti parempi kuin ensimmäisellä kerralla ja saatiinkin lupa aloittaa varovasti treenaamista. Agilityyn Keikolla ei kuitenkaan ole vielä mitään asiaa.
Keesi oli odotettua jumisempi mutta lähti kuitenkin notkeampana pois ja katson pojille uudet ajat varmaankin kuukauden puolentoista päähän..
Tällä viikolla ei mennä agilityyn ja levätään muutenkin. Ensi viikolla ajattelin varovaisesti aloitella tokoa molempien kanssa. Keesi saa hömpötellä ja Keiko aloittaa tunnarin parissa.
Blogin päivitys tahti on varmaan jatkossakin melko hidasta mutta päivittelen jos siltä tuntuu. Kuvan lisäys tökkii mulla jostain syystä edelleen.. :(
Hyvin usein voittajia ovat häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti