Keesin käytöskoulu on taas vähän hiipunut. Mua ei vaan pahemmin kiinnosta arkikäytös tai koulutus. Mulle kun valitettevasti riittää että omat koirat on hanskassa ja ei aiheuta vaaraa tai haittaa muille. Sekä tietty se että mä itse pärjään ja nautin noiden seurasta. Huono omistaja olen. :D Sen verran ollaan edetty kuitenkin että varsinaisia megaraivareita ei enää saada kun silloin kun tullaan rähisten kohti. Mutta kyllä se tasainen urina kuuluu Keesistä edelleen jos ohitus tilaa on liian vähän. Itse olen edelleen pysynyt rauhallisena ja oikeastaan en enää hermostu mistään jatkan vaan matkaa vaikka muut ulkoiliat tekis mitä!
Välillä olen potenut huonoa omaatuntoa kun mun koirat on arjessa aika vapaasti kasvatettuja. Keikoa kyllä kouluttelin mutta se meni niin samalla kun muutenkin roudas sitä mukana. Keesi taas on saanut kasvaa joukon jatkona ja saanut useimmiten enemmän rakkautta kun rajoja.
Mua ei vaan suoraan sanottuna kiinnosta käyttää aikaa sen kummemmin mihinkään ylimääräseen arkikäytökseen. Mielummin opetan koirille kisakentillä tarvittavia taitoja. Tänään tajusin että turhaan mä ruoskin itseäni moisesta asiasta. Nuo ei ole vaaraksi kenellekkään. Mä oon tosi tarkka siitä ettei mun koirat karkaile tai muutenkaan häiritse ketään. Nuo on mun koiria ja mä itse elän ja harrastan niiden kanssa ei kukaan muu. Mulle ne kelpaavat mainiosti just tuollaisina vähän villeinä ja röyhkeinä. Toimivat myös hyvin harrastuksissa ja mä nautin niiden seurasta. Joten turhaan vaivaan päätäni moisella asialla.
Tuo on vähän verrattavissa siihen miksi mun koirat ei osaa kun muutaman hassun tempun. Ei riitä mielenkiintoa opettaa niitä kun en koe että ne on tarpeeksi hyödyllisiä. Keiko 4vee osaa antaa tassua, pussata, pujotella jalkojen välistä, hakea lehden ja kaukosäätimen. Keesi 2vee ei osaa muuta kun antaa tassua. Raukka parat! :D
En vaan saa millään itseäni innostumaan asoista jotka ei innosta! Joskus myöhemmin voi mielenkiinnonkohteet muutta mutta ei nyt.. Mä otin alumperinkin koiran koska halusin harrastaa ja kilpailla eikä se ole mihinkään muuttunut. Kaikki tehkööt koiriensa kanssa just niitä asioita joita pitävät tärkeinä ja hauskoina!
 |
| Keiko etsimässä uusia mielenkiinnon kohteita! |
Mäkin luovuin jo kauan aikaa sitten piiskaamasta itseäni siitä jos mun koirat ei ihan täydellisiä arjessa olekaan. Mitä väliä? Tärkeintä on että ne on sellasia ku haluan niiden olevan eivätkä häiritse ketään. Kyl siinä kohtaa kun saan neljä koiraa menemään nätisti keskelle tietä maihin heittäytyneestä koirasta ohi ihan vaan sanomalla että "no niin, mennäänpäs sitten kun täti ei näköjään saa rekkuaan liikkeelle" ni tiedän tehneeni tarpeeksi niiden tapakasvatuksen eteen.
VastaaPoistaRumo hyppii vasten ja puree käsiä ja vaikka mitä ja Pannarista vieraat ihmiset on epäilyttäviä ja vastaantulijoita pitää tuijotella ja vähän ehk niille puhistakin. Nii ja molemmat varastaa röyhkeesti ruokaa pöydiltä. Entä sitten? Ne on harrastuskoiria ja siellä ne toimii, en ottanu niitä mihinkään muuhun tarkoitukseen ku harrastamiseen.
Ei muakaan kiinnosta pilipalitemput (paitsi lihashuoltomielessä tulee jotain juttuja tehtyä) tai mikään täydellinen arkikäyttäytyminen, tarviiko niitä sit niin tehäkään. NO EI. Olen siis samaa mieltä kanssasi.
Hyvä että olet samaa mieltä! Mä arvasin! :D
Poista