Agia & Marsuja!

Meidän vähäinen treenailu on ollut pelkästään agia. Perjantain treeneissä Keesi on löytänyt taas uuden vaihteen ja yhteístyö ei tällä hetkellä oikeen toimi. Keesi menee kamalaa vauhtia mutta mä varmistelen enkä luota ja tuloksena on jatkuva myöhässä olo. Keesi ei anna enää myöhästelyä anteeksi ja kiitää rääkyen lähimpään putkeen. Hauska otus! :D Luotan että yhteinen sävel löytyy taas kunhan totun Keesin uuteen vauhtiin. Keesi osaa myös nykyään lukea rataa itse eikä siihen tarvita mua ollenkaan.. ;)

Keikon kanssa palaset jatkaa paikoilleen loksahtelua . Eihän me olla vasta kun kolme vuotta tahkottu. Heikkoja hetkiä tulee edelleen mutta viime treeneissä paikalla oli hienosti kääntyvä Kelpie ja ajoissa ohjaava sekä koiraa eteenpäin vievä ohjaaja! Mä alan vihdoin ymmärtää mitä tarkoittaa rytmitys.

Viime viikonloppuna kisailtiin yhden radan verran vuokkosilla. Rata oli oikeen kiva ja vauhdikas. Kepeille vein turhan kovaa ja sekotin kaupan päälle Keikon joten lopetti kesken. Yksi rima tuli myös kun olin tiellä. Hyvä rata jokatapauksessa. Keiko oli oikeen kuuliainen ja hauskaa oli. Keikoa tais vaan harmittaa kun taas tunaroin sen nollan. :D

Loppuvuodesta sen verran että jätin kuitenkin ilmoittamatta tokokokeeseen. Tuntuu että olen aivan liian väsynyt ja kiireinen treenaamaan kahta koiraa kokeeseen joten saa jäädä väliin. Keiko kisaa agia jos huvittaa. Ei oteta mitään paineita tehdään mitä jaksetaan tai ollaan tekemättä.

Keesistä tuli vähän aika sitten taas isä-koira. Tässä söpöt marsulapset!  Kuva törkeästi pöllitty. Kiitos ja anteeksi.

(c) Nina Blomqvist