I think I've finally had enough, I think I maybe think too much!

Syksy yllätti taas tulollaan. Ehkä hiukan masensikin... Ollaan lepäilty tai siis pojat on mä oon tehnyt kovasti töitä. Syksy on saanut miettimään missä mennään ja miksi.

Harmittaa ettei olla yhtään lähempänä tämän vuoden suurinta tavotetta kesän jälkeen kuin vuoden alussakaan. Monet kerrat olen sanonut että nyt luovutan tai ainakin pidän vuosisadan pituisen toko tauon. Mutta en mä oikeen osaa antaa tän suhteen nyt periksi.

Tänään palattiin tokon pariin. Tehtiin kaikki liikkeet paitsi hyppynouto. Muuten kaikki ookoo mutta tunnari on nyt ihan hajalla TAAS. Keiko ei tee ollenkaan töitä hakee vaan noutona kapulaa kapulan perään. Ruudussa nyt sitten varastaa sivulle.. Loistavaa.. Joka ikinen virhekö mun täytyy ensin kokea ja korjata ennenkuin onnistutaan? Välillä tuntuu että miksi mä edes vaivaudun harrastamaan noinkin karmivaa lajia kuin toko?! Ehkä koska olen täys pöljä ilmoitin Keikon myös kokeeseen..

Keesi treenas ennen Keikoa ja pelottavaa että se osaa jo paljon. Kohtahan mä joudun senkin kanssa menemään kisaamaan saanpahan hakata päätä seinään oikeen tuplasti. ;D

Keesi on viimeaikoina muutenkin väläytellyt. Viime perjantaina tyyppi pujotteli täyspitkät suorat kepit ja osas päälle juoksut sekä välistä vedot.

Onkohan olemassa joku kirjoittamton laki että kun toisen koiran kanssa menee hyvin ja edistyy toinen jumittuu paikalleen?

Kuvat otettu D-kelpieiden tapaamista. Oli huirjan kiva viikonloppu kiitos kaikille! :) Kaikki kuvat (c) Susanna Uusitupa-Kärppä