Omituinen vuosi 2014!

Meillähän ei ollut tälle vuodelle mitään tavotteita. Viime vuoden lopulla kun olen tavallisesti kirjoittanut tavoitteet blogiin olen kirjoittanut näin:

"Ensivuodeksi en taida asettaa mitään tavoitteita. Toivon että koirat pysyvät terveinä ja teemme niitä asioita joista nautimme. Ehkä treeni ja kisa intokin palaa joskus. Tällähetkellä kun ne tuntuvat täysin mitään merkitsemättömiltä asioilta."

Ja niin se treeni ja kisa into palasi. Palasi niin kovaa ettei hallita malttais pysyä poissa, palasi niin että melkeimpä pääsee itku jos hallile ei pääse tai koira ei voi treenata. Ja kyllä vuoden aikana on myös itketty kun kisoja on joutunut perumaan.  Tällä hetkellä treenaaminen merkitsee mulle tosi paljon sen lisäksi että se on hauskaa on se myös tapa paeta huolia ja murheita. Aika jolloin mun päässä ei  ole yhtään työasiaa eikä myrskyäviä ajatuksia. 

Koirat ei ihan kokoaikaa pysyneet terveinä ja ei päästy kunnon rytmiin kun hetkittäin. Kisoja kiertyi tällä vuodelle vähän. Keikolla siksi kun oli alkuvuoden leikkauksen jälkeen treenikiellossa ja sen jälkeen halusin treenata puomia sekä yleistä asennetta kuntoon. Muutamat kisat myös peruutin jonkin onnettoman sattuman takia. Keesillekin tuli harmittavan vähän startteja mutta sen kausi oli tuloksellisesti ihan onnistunut. 

Tää oli muutenkin omituinen vuosi. Edistyttiin hurjasti agissa vaikka olisin halunnut ehtiä ja saada treenata vieläkin enemmän. Vuoden aikana olen löytänyt itsestäni ihan uudenlaisen tavoitteellisen, korkealle tähtäävän, tarkan jopa liian täydellisyyteen pyrkivän tyypin. Mä joka ennen olin ihan tyytyväinen siihen että koira suorittaa esteet suunnilleen haluamassani järjestyksessä. Useamman kun kerran olen huomannut nipottavani huonosta käännöksestä, huonosta linjasta tai vaativani täydellistä suoritusta itseltäni. Turhaudun myös useasti itseeni kun en ole oppinut tarpeeksi nopeasti. Mulle heti nyt ja kaikki kiitos!   Onneks tää tyyppi ei ole ihan aina paikalla ja olen jo alkanut työstämään asiaa itseni kanssa. ;D  Musta on myös vuoden kuluessa tullut onnistumis narkkari ja aika pakkomielteinen.  Olen myös katsonut kaikki kuvatut  startit noin miljoona kertaa läpi. Katsonut niin kauan että olen ollut lopulta ihan hyvään suoritukseen tyytymätön. Tarkastellut jokaisen käännöksen ja linjan ja nähnyt vain parannettavaa. Tähän asenne vammaan paneudutaan ensi vuonna kunnolla. Nään myös joskus yliajasta painajaisia. Pelastetaan mitä pelastettavissa on ;D 

Omituinen vuosi senkin kannalta että heitettiin kaikki muut lajit avoimesti nurkkaan! Jos ei innosta niin ei innosta. Tulee varmasti aika jolloin kaivan tokokamppeet kaapista mutta en usko että se on ensi vuosi. Keesi kävi vain yhdessä näyttelyssä joka oli sipuli erkkari. Ehkä ens vuonna käydään kehässä pyörimässä ehkä ei. En tiedä.

Vielä omituisempaa oli se että mun ajatukset on vuoden aikana alkanut harhailla tahtoo pennun tyyppisiin ajatuksiin. Mutta se haaveilun kohde rotu vasta omituinen onkin. Niin ja vielä yksi outous me muutettiin Helsinkiin! Mä kun aina olen sanonut että Espoosta en lähde! :D  Helsinkiläistymisen myötä vaihdettiin myös seuraa alku keväästä Hau:hun jossa olen viihtynyt super hyvin. Blogi jäi myös vähän heitteille. Kirjoituksia tuli ennätys vähän..

Keikon vuosi 2014 numeroin:

Startit 9 kpl

4 x HYL
3 x 5 (yksi yliajalla)
1x 10
1x 0

Keesin vuosi 2014 numeroin:

Startit 14 kpl

5 x HYL
4x 5 (1 x 1sija, 1 x 3sija, 2 x 4 sija)
4 x 0 (3 x LUVA, 1 x SERT, 3x 1sija 1x 2sija )
1 x 15

1 x  VAL-ERI VAK3 PU3 SA

Pakko mainita että Keesistä tuli myös kaksi kertaa isoisä tänävuonna! Hehe!

Vuoteen mahtui paljon onnistumisia, pettymystä, iloa ja surua. Kaikkea mitä koiran omistajan arkeen kuuluukin. Koska tästä postauksesta tuli jo tarkoitettua pidempi ensi vuoden tavoitteet jää ensi kertaan. Pohdin myös alkuun etten julkisesti niitä laita mutta ehkäpä kuitenkin laitan!

Hyvää uutta vuotta!

Vuoden päätös kisat!

Keesi kisas viikonloppuna viimeistä kertaa tänä vuonna. Lahteen asti jaksettiin ajella kun ihana ystävä tarjoutui seuraksi. 

Tuomarina oli Mujunen ja mä tykkäsin radoista kovasti! Radat ihan vaati poistumaan mukavuus alueelta sekä kokeilemaan eri ohjauksia. Oli kiva kun oli meidät tunteva ystävä mukana joka auttoi valitsemaan ja pohtimaan ohjauksia. Mun mielestä radat ei olleet ihan helppoja ja ne oli mukavan vauhdikkaita mutta vaativat ohjaamaan jokaisen esteen tarkasti. Tykkäsin! 

Pohja oli tosi liukas ja Keesi ei löytänyt sillä pitoa varsinkin kepit oli super vaikeat. Rytmiä ei vaan löytynyt enkä mäkään oikein osannut Keesiä auttaa liukkaan alustan kanssa. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen ratoihin ainakin näin jälkeen päin ;D. Valitsin ihan hyvät ohjaukset toiset onnistu toiset ei mutta yritettiin ja tehtiin riskillä ja vapautuneesti. Takaaleikkaukset ei ole yhtään mun juttu mutta silti tein niitä kolmekappaletta kahdella radalla jopa kaksi peräkkäin ja kaikki vielä hypyille. Ja ne kaikki jopa onnistui! Uskomatonta! 

Tulokset eivät oleet sen kummempia kun 15 ja HYL mutta joskus on munkin aika opetella olemaan iloinen pienistä onnistumisista. Viimeaikoina kun musta on tullut TODELLA ankara sekä vaativa varsinkin itseäni ja osittain myös koiria kohtaan. Mutta se on jo ihan toinen aihe se.. Nyt löydettiin hyvä fiilis tehdä ja ei ollut sellaista pakko saada viimenen luva oloa yhtään. Keesi oli hyvässä vireessä, kulki kovaa, tuli nätisti ohjauksiin, pysyi lähdössä ja yritti parhaansa liukkaalla alustalla. Että onhan siinä jo iso kasa asioita mihin olla tyytyväinen. 

Hyvää joulua!

Me vietettiin joulu porukoilla eli Keesin ja Keikon mummolassa. :D Niin se joukko vaan kasvaa josko tässä kuvassa ois ensi vuonna jo se kuudeskin tyyppi..

Maico, Kio, Ready, Keesi ja Keiko

Keiko ei oikeen välittänyt yhteiskuvassa olosta niin kun ilmeestä näkee. Lahjat oli kuitenkin Keikosta hienoja. Se sai yhden uuden treenipallon (joo niitä ei ikinä ole tarpeeksi), röhkölampaan ja herkkuja. Keesikin sai muutaman paketin ja tänään leikki jo uusilla leluilla.  Joulun vietto oli rankkaa puuhaa ja koirat onkin tänään suurinmaksi osaksi nukkuneet.

Blogin ulkoasu on vihdoin uusittu jospa innostuisin kirjottamaan vähän enempi. Hetken mietin että lopetan koko blogin mutta yritään nyt vielä.

Päässä olisi miljoona aihetta mistä kirjoittaa. On vain jotenkin vaikea saada ne tänne blogiin asti. Ihan muutama esimerkki aiheista joita on tullut mietittyä viimeaikoina: Kisaamisen tuska/vaikeus varsinkin henkiseltä kantilta, Kisa rutiinit, Mun tapa ohjata koiraa, Meidän vahvuudet ja heikkoudet, Tavoitteita vai ei tavotteita, Menneen vuoden onnistumiset ja epäonnistumiset, Milloin musta on kehittynyt super ankara itselleni ja mitä tehdä kun se menee yli.

Muitakin on mutta ne liittyy suuresti tuohon kisoissa oman pään hallintaan ja siihen miten olen menneen kauden aikana kehittänyt itselleni muutamia pahoja tapoja ;D

Ehkä joku aiheista eksyy blogiin ehkä ei. :D