Pohdintaa!

Jos treenaisin yhtä paljon kun pohdin niin oltas varmasti jo perillä! ;D Piti jo eilen kirjottaa Evl katsaus mutta koska tuli muutenkin niin pitkä sepustus niin en sitten kirjoittanut. Jokatapauksessa tavoite on huhtikuun inkoon koe.


Istuminen: Ei hirveesti olla tehty mutta ne vähän jota ollaan otettu on ollut hyviä. Tehdään vaihtelevia aikoja nyt siihen asti että päästään treenaamaan ryhmässä.

Paikkis: Tarvitaan saman henkistä treeni seuraa jotta saadaan treenattua erikseen käskytys kuntoon. 

Molemmat paikalla olot saadaan varmasti suht nopeasti kuntoon kuhan saadaan samanhenkistä treeniseuraa. Nämä ajattelin ottaa treeni ohjelmistoon vasta kun päästään treenaamaan ulkona ja pystytään taas sopimaan kimppa tokoja. :)

Seuraaminen: Hyvällä mallilla. Tehdään vaihtelevia pätkiä. Yritän kiinnittää enemmän huomiota ilmeeseen ja asenteeseen.. Käännöksiä ei voi myöskään ikinä treenata liikaa!

Z:ta: Yksi eniten kesken olevista liikkeistä. Arpoo jonkin verran ja istuminen on aika hukassa tällä hetkellä.. Tehdään nyt helppoa että saa varmuutta ja kun istuminen muistuu mieleen otetaan muut mukaan ja pikku hiljaa vaikeutetaan.. Ohjaaja saa myös kävellä sitä pirun kuviota itsekseen kun se on niin hankala! Käskytys mukaan kun muuten sujuu..

Luoksari: Seisominen on aika kiva tällä hetkellä. Maahan menosta haluaisin hiukan nopeemman mutta ei se ihan surkea ole nytkään.. Tehdään paljon osissa. Eteentuloja treenattava vielä paljon..

Ruutu: Aika kiva tällä hetkellä varmuutta ei toki koskaan ole liikaa ja otetaan pikku hiljaa vaikeampia treenejä mukaan esim.. kahden ruudun treeni.. Merkkiä treenattava myös erikseen.. Seuraamaan kutsuminen on tosi kiva nyt, mutta muistutellaan sitä erikseen jos tarvetta ilmenee..

Ohjattu: Varastaa merkiltä. Treenataan nyt hetki niin ettei kapuloita haeta. ja Ilman merkkiä sitten suuntia ja odottamista merkillä.. Kun sujuu osissa yhdistellään pikku hiljaa. Muistettava palkata usein merkistä! Liikkuri käskyttämään mahdollisuuksien mukaan vaikkei antaiskaan hakea.. Palutuksia myös erikseen..

Hyppynouto: Metskulla ei ollut vaikutusta tähän joten hyvä.. Treeniä tarvitaan ettei varasta liikkurin käskystä ja ne palautukset..

Tunnari: Kunnossa, mutta tehdään aina kun saadaan liikkuri mukaan.. Ei ole enää aikoihin yrittänyt palauttaa liikkurille nyt vaan ylläpitoa ettei ongelma palaa..

Kaukot: Seiso-istu vaihto vaikea ja helposti liikkuu. Siihen tekniikka treeniä. Tehtävä vaihtelevilla palkoilla ja matkoilla.. Ottaa helposti häiriöstä painetta joten pikku hiljaa vaikeampaan häiriöön. Mun pitää muistaa olla rauhallinen vaikka meniskin väärin ettei paine palaa ja tuhoa taas koko liikettä..

Tekipäs hyvää kirjoittaa tilanne ylös ja huomata että ollaan hyvällä mallilla.. Huhtikuussa meillä pitäs jo olla aika hienot liikkeet ja mahdollisuudet 1-tulokseen. :)

Mitä jos me ei onnistutakkaan?!

Tiistaina Keesin aksat ei mennyt ihan niin kuin piti.. Keesiä kiinnosti tytöt.. Yhdellä oli juoksu ja muutkin oli tavallista kiinnostavampia.. Ei oikeen saatu treenattua niitä asioita jota piti vaan treenin aiheeksi tulikin kummalla on vahvempi tahto. Melkoista taistelua.. Sain tehdä ihan julmetusti duunia että musta pysyi radalla.. Mutta onnistuimpas... Kaarrokset venyi ja muutenkin keskittyminen ei parasta mahdollista mutta ihan sama mä voitin eli tilanne Keesi 0-1 Tia. Hah :D

Muuten ei saatu viikolla treenailtua sen enempää jotain pientä sisällä.. Oli jotenkin todella väsyttävä viikko ja pojat olikin enimmäkseen töissä mukana kun ei edes jaksanut kunnolla lenkkeillä..

Eilen treenattiin sporttiksella. Saatiin treenata Jannin kanssa ihan kaksistaan kun muut ei tulleet.. Jo autossa alkoi mun mieleen hiipiä kauhu.. ai miksi.. Mä oon ollut niin fiiliksissä Sadun yksäristä ja siitä mitä mä opin siellä. Nyt kuitenkin tuli tunne että jos en osaakkaan yhtään enkä saa Keikoa kääntymään.. Tiedän toki että ei meidän ongelmat yhdellä treenillä ole voitettu. Tuli olo että jos taas vaan valuttaan samaan kaavaan jossa Keiko ei käänny ja mä turhaudun..  Ensimmäistä kertaa koskaan mun teki mieli jättää tekemättä epäonnistumisen pelossa.. Tunne oli todella hämmentävä eikä yhtään mun tapaista..

Järki onneksi voitti.. Tehtiin ensin Keikon kanssa helppoa pätkää jonka tarkoituksena oli muistutella mieliin ennakoivaa.. Tuli hyviä ja vahän huonompia käännöksiä.. Enemmän kuitenkin niitä hyviä! Ei Keikosta välttämättä ikinä tule mitään loistavaa ja aina hyvin kääntyvää koiraa. Tosiasia kun on että mä olen jo kaksi vuotta enemmän tai vähemmän antanut sen kaarrattaa ja loikkia ihan minne sattuu.. Mutta ei se haittaa mä yritän nyt tehdä parhaani ja se riittää.

Tehtiin myös kontakteja jossa ei päätä eikä häntää.. Varmaan täytyy ottaa ne projektiksi kun on enemmän milenkiintoa siihen..

Keesi teki myös sen kanssa ei oikeestaan mitään ongelmaa mun pitää vaan muistaa lähteä liikkeelle aikasemmin niin kääntyy paremmin.. Keesi teki myös puomia ja siitä näkee että sen pienessä päässä raksuttaa kovasti mutta kontaktilla malttaminen on vielä kovin haastavaa.. Osaa myös mennä lujempaa puomin oli nyt vähän hidas..

Molemmat teki myös Jannin suunnittelemaa radan pätkää.. Keesillä meni hyvin mutta mä en osannut lopettaa ajoissa.. hyi mua.. Keiko teki myös kivasti varsinkin sen jälkeen kuin sain Jannilta muutamia vinkkejä miten mun kannattaa sijoittua missäkin.. Kiitos niistä! :) Kepit oli seinää kohden ja en tiedä johtuko siitä vai mistä mutta hitaat ne oli..

Loppuun vielä ohjatun treeniä.. Ensin pelkkää merkkiä ja sitten Janni vei kapulat. Muutaman kerran meinas hiippailla merkin ohi mutta muuten ihan ok. Ei saanut nyt kertaakaan hakea kapuloita. Hyvä treeni näitä lisää.. Aika nopeesti pakko ottaa haut kuitenkin mukaan muuten käy niin että ei kohta hae niitä ollenkaan..

Äsken käytiin tekemässä nopeat tokot parkkiksella. Keikolle luoksaria, merkkiä, eteentulo treeniä ja ihan lyhyttä seuruuta jossa palkkasin oikeasta asenteesta ja ilmeestä.. Keesi teki seuruuta ja luoksaria..

Onnea Keiko 3v!

 

Jos sä haluut jotain ja tiedät mitä teet. Oo valmis taistelee sen eteen. Tee töitä valvo öitä vie vaan aikaa epäröidä.

Tällä viikolla ollaan treenattu suht ahkerasti. Sisällä joka päivä jotain pientä. Keesi kaikenlaista mutta suurimmaksi osaksi paikallaoloa. Keiko on puuhaillut kaukoja joista ainakin suurin painen on poissa. Lenkkeiltykkin on ahkerasti. Pojat on päässy useampaan kertaan juoksemaan umpihankeen. Keikosta se on super hauskaa. Keesi oli aluksi sitä mieltä että hän odottaa kävelytiellä kun me hullut kahlaillaan pellolla. Tuli kuitenkin mukaan hauskan pitoon ja tykkäs kun sai kaivella lumessa isoja kuoppia. :D Keiko juoksee hulluus juoksua pöllyttämässän lunta. Seköpäisen näköstä touhua.. Keikolle olen lenkeillä muistutellut kaukoja ja jääviä joista istuminen on aika huonossa jamassa tällä hetkellä.. 

                                 Keiko ruutuilee. (c) Janni K.

Tiistaina Keesi treenasi Satulinnassa. Puomia ja aata sekä keppejä.. Kepit aika mageet! Puomi ja aa:n alastulot tarvitsevat paljon lisää harkkaa.. Keesi teki tosi kivasti ja puomia meni ihan törkeetä vauhtia. Keesistä löyty taas uusi vaihde. Oikeen muris ja äris kun kuumensin sitä tekemään! Superia!!! Mun oma agihamsteri! :D Hyvin jaksoi pitää vauhtia yllä vaikka näki että se alkaa olla jo tosi väsy.. Treenien jälkeen käveltiin kotiin ja annoin Keesin juosta vapaana osan matkaa. Hiukan laiskasti tota vapaana pidän kun on pikkasen epäluuloinen ja saattaa lähteä jonnekkin puskiin möykkäämään.. Sekä pelottaa että näkee pupun ja lähtee perään.. Nyt kuitenkin hienosti oli kuulolla.

                                Keesi aksaa. (c) Mari L.

Kotona sitten koiran vaihto ja Keikon kanssa lenkille. Käveltiin pitkään ja rauhassa, leikittiin lumessa sekä tokoiltiin. Keikon kanssa lenkkeily on kyllä ihan parhautta!

Lauantaina oli taas duunin halli vuoro. Ensin aksaa. Keesi teki rengasta ihan kivasti keskittyi katsomaan mistä hyppää. Toistoja vaan lisää niin hyvä tulee..

Keikolle keppejä. Teki hyvällä tekniikalla ja suht hyvällä vauhdilla. Kesti senkin että höröilin ja häiritsin sekä jäin jälkeen.. Pallon heittoa ei kestänyt.. Treenataan sitä sitten kun sujuu ensin helpommilla häiriöillä.. Jospa tällä tavalla saatas itsevarmuutta ja vauhtia lisää..

Keikon kanssa yritin myös jotain radan pätkää ja en saanut kyllä yhtään hyvää käännöstä aikaiseksi..

Keesi teki samaa pätkää mutta sen kanssa vain juostiin täysiä ja vähän sylkkäreitä.. Kovaa se menee ja ihan kivasti irtoo putkiin.. Jos vedättää liikaa niin tulee helposti vielä aidoista ohi. Treeniä siihen..

Tokoiltiin myös. Keiko teki muutamat ruudut. Eka oli huono muut ihan ok. Yksi seuraamaan kutsuminen se ihan kiva. Seuraamisessa tehtiin neliötä eli käännöksiä ne oli yllättävän hyviä... Kaukoja vaihtelevilla matkoilla pari kertaa jätti tekemättä kun ei ollut varma.. Huimaa edistystä kuitenkin ilme jo enemmän se mitä haen ja tekee iloisesti. Liikkeestä istuminen ei nhyt sitten toimi.. täytyy ottaa se teho treeniin... Tehtiin myös metskua ensin palautuksia ja sitten yks hypyllä joka oli hyvä.

Keesi teki hypyn alkeita, liikkestä seisomista tarjoomalla,luoksaria sekä paikalla oloa. Paikalla olot on edistynyt mutta en saa nyt yhtään ahnehtia. Nousi kerran tuolla maasta kun tein liian vaikeaa ja pitkää..

Täksi päiväksi olin varannut yksärin Sadulta. Keiko ei siis ennen ole Sadun treeneissä ollut.

Olin kertonut meidän kääntymis ongelmasta ja tehtiinkin sitten ennakoivaa valssia. On siitä mulle varmasti muutkin kouluttajat sanoneet. Mutta nyt ihan oikeasti ymmärrsin mitä ja milloin mun täytyy tehdä mitäkin. Mitä asoita mun täytyy miettiä ja mistä mun koira oikeasti ponnistaa. Satu osas kyllä niin hyvin sanoa näkemättä mua ja Keikoa tekemässä missä on luultavammin mennyt pieleen.. Osu ja uppos!


Vaikka noi on aika loogisia juttuja tuntui musta aluksi tosi hankalalta kun oon viime aikoina ohjannut niin eritavalla ja yrittänyt kaiken mailman poppaskonsteja jotta saisin edes jonkinmoista kääntymistä aikaan.

Vaikka en vielä osaakkaan tota ennakoivaa valssia vielä kovin hyvin näkyi keikossa jo muutosta.. Voin vain kuvitella miten se kääntyy sitten kun se ja mä osataan toi kunnolla!

Tuntui että yksi puolituntinen vei meitä eteenpäin enemmän kuin koko mennyt puolivuotta! Oli mahtavaa nähdä miten toi ihan oikeasti kääntyi ja tiesi mitä haluan! Rimatkin pysyi kannattimissa! Aika huisia!

Pitkästä aikaa Keikon agitreenien jälkeen oli hyvä mieli!

                                (c) Janni K.

Elämää Schipperken kanssa.

Olen jonkin verran saanut vastailla kysymyksiin siitä miksi ihmeessä halusin Schipperken. Miksen mä vain ottanut toista Kelpietä. Ihan varmasti olisin päässyt pikkasen helpommalla jos oisin vain päätynyt toiseen hörökörvaan. Erilaisia syitä on noin miljoona.. Paljon käytännön syitä siitä että pieni koira on muka tähän tilanteeseen helpompi kuin iso... Näin jälkeen päin osa syistä on ihan hassuja.. :D

Joo se että tuli tollainen pienimusta  oli aika sattuman kauppaa. Itse tosin haluan ajatella että se oli kohtalo. ;D Piti saada pieni harrastuskoira ykkösryhmästä. Ei siellä edes ole muita varteenotettavia vaihtoehtoja kuin skipi! Vai onko muka?! :D Halusin koiran jossa on luonnetta,sisua ja tietynlaista säpäkkyyttä. Sekä halusin haastaa itseäni ohjaajana.. Aika näyttää kumpi voittaa minä vai musta tai kenties me molemmat..  Jokatapauksessa tuossa on kaikkea mitä toivoin. Keesi muistuttaa hyvin paljon pientä villi ponia.. Se pukittaa,puree ja taistelee vastaan mutta lopulta antautuu koska itse niin haluaa ei siksi että sen olisi pakko.

Mulle ei ole ihan kokonaan vielä avautunut miksi se tekee niinkuin tekee? Mitä sen pienessä mustassa päässä oikeen liikkuu? Lopettaako se koskaan tuhoomasta mun omaisuutta? Miksi se on niin ahne? Mihin se luulee menevänsä kun ei lenkillä tulekkaan heti kutsusta luokse? Miksi se haluaa aina nukkua mun kyljessä kiinni? Miksi se on niin pirun tarkka ruoka-ajoista? Miksi sitä on niin hankala lukea? Miksi se heiluttaa häntää vain harvoin? Siksikö koska se on kippuralla? Onko sen ihan pakko herättää mut vapaapäivänä kaapimalla tassulla mun naamaa tai seisomalla mun mahan päällä?

Me ollaan Keikon kanssa ihan pikkasen tosikkoja ja Keesi on tuonut mukanaan paljon naurua iloa ja joo joo niitä rikottuja tavaroita... Joidenkin mielestä Schipperke ei ole ihan oikea harrastuskoira mutta me sanotaan pyh pah moiselle väitteelle ja jatketaan harjoituksia! :D

Menipäs sivuraiteille mutta menkööt.. Niin ja sen toisen hörökörvan aika on sitten joskus kun olen ensin kesyttänyt tuon schipperkeleen...

Hauskaa koko rahalla!

Mian  kanssa pyörähdettiin hurvittelemassa Lahden ryhmiksessä. Aluksi ei todellakaan tuntunut miltään huviretkeltä. Ekaksi pojat nykäs mut selälleni liukkaalla parkkipaikalla ja sisään meno oli taas yhtä kiskontaa.. Ehkä mä ensi kerralla kaivan ihan oikeasti ne kuonopannat esiin.. Sen jälkeen kun sain koirat häkkeihin jäähylle alkoi munkin raivo laantua.. ;D

Keikon esitti Mia. Keiko oli kuulemma tänään ollut hieman normaalia haastavampi ja oli taas kehässä leikkinyt banaania.. Musta tuntuu välillä että se tahalleen kiusaa meitä ;D Arvostelu oikeastaan ihan hyvä. Tuomari on kuitenkin tunnettu aika tiukkana ja tarkkana.. Tuomarina siis Gunnel Holm.

Iso kokoinen uros. Hyvä kallo ja kuono osa. Hyvät korvat. Hyvä kaula. Takaosan pitäisi olla vahvempi. Saisi liikkuua paremmin edestä. AVO EH

Keesin tuomaroi Soile Bister. Keesi esiintyi kivasti. Tukkaa ois tuomari kovasti kaivannut lisää. Hyvä arvostelu tiukalta tuomarilta joka ei Eriä hirveästi jaellut. Vähän jäi harmittamaan ettei sertiä saatu mutta samaa mieltä siitä että se meni tänään ihan oikeaan osoitteeseen.

Erinomainen tyyppi, ryhdikäs, sopivat ?? (kulmaukset??). Uros jolla hyvät mittasuhteet ja ylälinja. Hieman raskas kallo ja haja asentoiset korvat. Turhan pyöreät silmät. Hyvä runko ja raajat. Häntä kiertyy selälle. Tänään kovin niukassa karvassa. Kaulus saisi olla selkeämpi. Voisi liikkua takaa hieman tehokkaammin ja edestä tiiviimmin. Seistessä ensiluokkaiset ääriviivat. Ihastuttava luonne.

Keikon kanssa pyörähdettiin vielä osana kasvi ryhmää sieltä ei sen kummempia tuloksia tällä kertaa irronnut.

Keesi pääsi vielä yllättäen junnukoiraksi kun eräs tyttö kysyi ensin Keikoa kun sen kanssa siinä pyörin. Ehdotin että ottaa Keesin kun se on varmasti hauskempi esittää. Hienosti heillä meni vaikkei tällä kertaa menestystä tullutkaan. Oli hienoa seurata sivusta miten nopeasti Keesi rentoutui ja esiintyi täysin vieraan ihmisen kanssa. Ja miten hyvin esittäjä saikin sen esiintymään vaikka ihan vieras koira! Taitavia handlereita nuo junnut!

Kiitos Mialle ja Reereelle seurasta! Uusia reissuja suunnittelemaan!

Ravistettava ennen käyttöä!

Keesi aksasi tänään taas satulinnassa. Itsekseen tehtiin pikkasen takaakiertoja, välistävetoja sekä sylkkäreitä. Takaakierroissa voisin luottaa tohon enemmän enkä aina tökätä poskesta kiertämään.. Osaa kuitenkin aika hyvin nämä. Välistävedoissa en meinattut löytää oikeaa rytmiä millään ja ne menikin tosi vaihtelevasti. Sylkkärit Keesi lukee tosi hyvin kunhan oma rytmi on oikea. Mä huomaamattani käytän niitä sen kanssa oikeestaan tosi paljon. Tehtiin itsekseen myös minimini "keinua" Jännittää edelleen liikkuvia alustoja joten naksuttelin suurimmaksi osaksi siitä kun painoi laudan molemmilla etu tassuilla alas. Loppuun myös meni kokonaan seisomaan laudalle.

Sadun kanssa katsottiin ekasi puomia siihen edelleen lisää paikan haku treeniä siivekkeen avulla. Pitää myös vaatia pysymään pidempään kontaktilla. Vapauttaa itsensä itsekseen tosi helposti. Mun pitää muistaa jättää ylimääräset höpinät pois ja sanoa vaan käsky sekä vapautus.. Vaikeaa välillä olla hiljaa kun innostun onnistumisista niin kovasti. :D

Tehtiin myös radan pätkää.. Välistävedoissa unohdan helposti liikkeen siihen treeniä. Keesi oli tosi pätevä. On ihanaa kun on noin tarkasti ohjausta lukeva koira ja Keesi myös kääntyy ylläri ylläri ihan eritavalla kuin maksi koira. Vauhtiakin löytyy ihan kivasti kunhan sen muistaa ensin "ravistaa" käyntiin. :D Keesin ohjaaminen on kyllä tuplasti rankempaa kuin Keikon. Saa juosta hullunlailla ja vielä kannustaa pikkukoiraa samalla!

Ihanaa kun on kaksi noin erilaista ohjattavaa. Ja kyllä Keikokin vielä oppii kääntymään ja mä sitä ohjaamaan! :)

Keikon kanssa käytiin kaksistaan pitkä lenkki ja tokoiltiin matkan varrella! Keikon puuhailua on hauska katsoa sai touhottaa melkeen koko lenkin vapaana ja voi sitä riemua!

Teki hienoja kaukoja 25 metristä vain muutama väärä vaihto. Oli kyllä aika pimeää eli voi olla ettei kunnolla nähnyt käsimerkkejä. Ihanaa ettei jumittanut ja oli täysin paineeton!

Jääviä tehtiin myös.. sekottaa välillä istumisen ja seisomisen.. kertausta niihin.. Seisomisen ohi kävelyissä liikkui vain yhden kerran joten siinäkin edistystä.

Olipa taas hauska puuhailla molempien kanssa ihan kaksistaan! 

Siitähän se ajatus sitten lähti...

Lauantai treenattiin Sporttikoirahallilla duuni porukalla. Keesukka oli melko loisto! Aksa sujui ja seuraskin pätevästi! Uskaltautuipa ekaa kertaa menemään Aan!

Keikon kanssa väännettiin Jannin valvovan silmän alla käännöksiä.. Me kun niin niintä rakastetaan! Hyviä vinkkejä saatiin ja joitain onnistumisiakin.

Tokoakin jonkin verran tehtiin. Sillä tuloksella että ohjattu on nyt sitten luultavasti rikki hajotettu. Hienoa työtä Tia! Siitä enemmän kun uskaltaudun kokeilemaan myöhemmin miten pahasti otettiin takapakkia.

Jokatapauksessa hauskat treenit! Seura oli ihan mahtavaa! Kiitos! 

Sunnuntaina lähdin ihan hyvillä fiiliksillä Lempäälään kisaamaan. Ne hyvät fiiliksiset sitten haihtui nopeasti kun heti toinen rima kolahti mun vuosisadan hirveimmän valssin tuloksena. Ja tottakai piti vielä kääntyä katsomaan, tulihan se rima varmasti maahan asti.. Seuraavalla hypyllä olinkin sitten mukavasti jälki junassa ja Keiko ohi hypyn.. Loistavaa jo rima ja kielto kolmelta ensimmäiseltä esteeltä. Loppu rataa en edes kovin mielelläni muistele. Rimoja tuli ihan urakalla ja jostain sitten myös hylkäys.

Seuraavalle radalle lähdin sitten fiiliksillä "juostaan nyt nopee tää rata että päästään pois" Ja edelleen niitä rimoja tuli.. Myönnetään että varmasti mun ohjauksella ja huonolla fiiliksellä oli suurin osuus niissä. Keikollakin on tainnut palaa totaalisesti käpy mun kanssa koska ennen se anto paljon anteeksi ja korjaskin mun virheitä sekä varo rimoja.. Nyt ei keikei enää viitsi ja hyvä niin!  Radan lopussa mulla oli jo niin pirun kiire pois että en edes viitsinyt pysäyttää Keikoa puomilla kontaktille vaan otettiin siitä vielä yksi lisä vitonen niiden muun kahdenkymmenen lisäksi! Taas pisteet mulle!

Päivästä teki taas mukavan hyvä seura ja ruoka! Kiitos! :)

Vaivuin totaaliseen masennukseen eilen ja tänään sitten mut valtasi kamala treeniraivo! Nyt on vaan oikeasti alettava treenaamaan niitä asioita jotka on vaikeita eikä aina treenata niitä meille helpompia asioita.

-KÄÄNNÖKSET, aina ei voi mennä vain suoraan tulee seinä vastaan ja sitten päähän sattuu!
-PUTKIJARRU, vois olla ihan hyödyllinen
-KEPIT, varmoiksi ja ehdottoman paineettomiksi.
-KEINU, nopeemmaksi
-KONTAKTIT, Päätä jo hyvä nainen mitä haluat ja opeta se sille koirallekkin.
-OHJAAJA, jotain sillekkin pitäs tehdä ihan ekaksi joku vois ravistaa.

Siinä niitä nyt on ei kun töihin. Koska Keesukka ei myöskään osaa noista mitään muuta kuin kääntyä se saa myös tulla urakoimaan.

Kohtia parempaan!

Harvoin tulee blogissa pohdiskeltua mitään kovin henkilökohtaista ja syvällistä. Nyt sitäkin sitten ois tarjolla joten varokaa! :D


Mä aloitin pari kuukautta sitten uudessa duunissa ja olen ollut sen takia melkoisen väsynyt ja laiska treenaamaan. Mun uus duuni on ihan huippu kiva ja duuni kaverit ihan mahtavia! Mutta kyllä uuden oppiminen ja päivä rutiinien muuttuminen väsyttä hirmuisesti. Tuon lisäksi säät on ollut  suurimmaksiosaksi mitä surkeimmat koirien kanssa puuhasteluun.  Kun sataa kokoajan mä käperryn mielummin sohvalle skipin kanssa kun treenaan tai kävelen pitkiä lenkkejä. Ikävä tosiasia.


Koirat on ollut tämän muutoksen takia tosi vähällä treenillä ja lenkityksellä. Molemmissa on näkynyt kyllästymistä tähän lomailuun. Varsinkin Keiko on ollut turhautunut. Olen tuntenut itseni monet kerrat huonoksi koiran/kelpien omistajaksi ja potenut huonoa omatuntoa.


Nyt kun mulla on vihdoin työ josta oikeasti pidän on suurin keskittyminen mennyt siihen ja koirat on saanut olla vähemmällä. Olen aina ollut vähän sellainen yhteen asiaan keskittyvä tyyppi. Tasapainoilu kaverien, perheen, koirien ja työn välillä on mulle hankalaa. Kun mä keskityn johonkin teen sen täysillä ja tarmolla mutta en osaa pitää kohtuutta tekemisessä mukana. Mulla on kova kiire päämäärään enkä aina muista nauttia matkasta.


Aikaisempien asettamien  tavoitteiden lisäksi asetan itselleni vielä yhden ja kaikkein tärkeimmän tavoitteen tälle vuodelle. Opettelen nauttimaan enemmän kuluvasta hetkestä ja jakamaan aikaani paremmin niihin KAIKKIIN asioihin josta nautin enkä vain siihen yhteen kerrallaan. :) Alotin tämän heti tänään ja treenattiin pitkästä aikaa tokoa ihan kolmistaan. Vaikka treenit ei mitkään mailman onnistuneimmat olleetkaan meillä kaikilla oli kivaa!


Mulla tulee tästä kappaleesta mieleen eräs Keiko.